Vesialueiden tilaa voidaan tutkia vedenlaadun lisäksi erilaisten biologisten tutkimusten, kuten pohjaeläintutkimusten avulla. Muutokset vedenlaadussa voivat toisinaan tapahtua päivien tai joskus jopa tuntien sisällä, mutta meren, järven tai virtaveden pohjalla asuvat pohjaeläinyhteisöt ovat verrattain paikallisia ja muutokset niissä tapahtuvat paljon hitaammin.

Osa pohjaeläinlajeista on selvästi toisia herkempiä sietämään esimerkiksi kiintoainekuormitusta tai hapettomia olosuhteita. Näitä lajeja voidaankin pitää ns. indikaattorilajeina, joiden läsnäolo kertoo pohjan hyvästä tilasta. Toisaalta jotkut pohjaeläinlajit hyötyvät siitä, että ne pystyvät sietämään myös vähähappisia olosuhteita. Nämä niin kutsutut tolerantit lajit pärjäävät alueilla, missä muut lajit eivät voisi elää, joten kilpailua mm. ravinnosta on vähemmän.

Pohjaeläinnäytteenotot ajoittuvat yleensä syksyyn. Kentällä pohjaeläinnäytteet säilötään etanoliin, ja varsinainen määritystyö tehdään laboratoriossa. Ennen määritystä pohjaeläimet täytyy vielä poimia mudan tai muun pohja-aineksen joukosta…

Osa pohjaeläimistä on monille tuttuja simpukoita ja äyriäisiä, jotka voi tunnistaa lajilleen ilman mikroskooppiakin. Joukossa on kuitenkin myös paljon pienikokoisempia lajiryhmiä, kuten surviaissääsken toukkia ja monisukasmatoja, joiden lajinmääritys ei onnistu paljaalla silmällä.

Kuva 1: Pohjaeläinten määrityksessä käytetään etanolia.

Määrityksen jälkeen pohjaeläinnäytteet vielä punnitaan, jotta saadaan selville lajikohtaiset tai lajiryhmäkohtaiset biomassat havaintopaikoittain. Biomassat kertovat pohjaeläimistön runsaudesta, kuten tietysti yksilömäärätkin, jotka myös kirjataan ylös. Monipuolinen pohjaeläimistö on merkki hyvästä pohjan tilasta, samoin kuin suuri biomassa.

Pohjaeläinmääritys on aikaa vievää puuhaa ja etanolia kuluu eri vaiheiden välissä tasaisesti. Koska etanoli haihtuu herkästi ilmaan, on ilmanvaihdon syytä olla kunnossa, ettei määrittäjä tuuperru työnsä ääreen.

Kuva 2: Musiikin kuuntelu työn ohessa ei ole pakollista, mutta se voi vaikuttaa määrittäjän mielialaan positiivisesti.

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläintutkimuksen tulokset löytyvät oheisesta raportista:

– Anne Lehmijoki, vesistöasiantuntija