Kartta 8

Mustionjoen yleissuunnitelma >>

Storängsbäcken (kartat 8, 9 ja 15)

Storängsbäcken-Krabbäcken on Natura 2000-aluetta lähteeltään Tulijärveltä (Björnsjön) ain Mustionjokeen asti, suojeluperusteena kuuluminen luontotyyppiin 3260 (pikkujoet ja purot). Pohjoista osaa kutsutaan Krabbäckeniksi, ja se on pieni savimaiden joki. Krabbäckenin varrella on yksityinen, Backbyn purolaakson luonnonsuojelualue.

Joki laskee nivamaisena aina peltoaukeille asti. Erityisiä koskialueita tai kalanpoikastuotannolle soveltuvia osuuksia ei ole. Alkupäässä lounaasta yhdistyy jyrkkäreunainen sivu-uoma Lövkullan kohdalla. Kansbackan ja Backgrändin välisellä peltoaukealla vesistö jatkaa Storängsbäckeninä laajan, tasaisen peltolaakson halki. Kartan 9 puolella jokeen yhdistyy sekä etelästä ja pohjoisesta useita uomia, joten vesiä kertyy laajoilta alueilta yhdistyen lopulta jokeen Päsarträsketin alapuolella. Peltolaakso sijaitsee kokonaisuudessaan savikolla.

Vähäistä kaltevuutta on puroon yhdistyvissä sivu-uomissa. Storängenin yläpuolella oleva laakso on jyrkkäreunainen kartalla 9. Klappanbergetin luona puro virtaa kaltevareunaisessa notkelmassa, missä on myös suojavyöhykesuositus. Storängsbäckenin alue ei ole erityisen tulvivaa.

Kosteikkopaikkoja on niukasti, mutta 8A kaltaiset metsäkosteikot ovat mahdollisia. Myös Krabbäckenin varressa on mahdollista kaivaa altaita joen molemmille puolille kohteisiin 8B ja 8C, jonne johdetaan pelto-ojien vesiä. Yläjuoksulla lähempänä Tulijärveä Lövkullan kohdalla on pari kohtaa, joihin voi perustaa kosteikkoja – näiden kuvaukset ovat kartan 15 kohteissa.

8A (K17) Kuusikko metsänotkelmassa (kosteikko) 0,11 ha

Metsänotkelmassa on reilusti ojitetulla, entisellä suomaalla järeä talouskuusikko. Tyypiltään maasto on muuttumassa sammalikkoiseksi, lehtomaiseksi kankaaksi, jolla kasvaa runsaasti käenkaalta. Kuusten alikasvoksessa on pientä kuusentainta runsaasti sekä jonkin verran lehtipuuvesakkoa. Muita kasveja kohteessa ovat oravanmarja, mustikka, metsäkorte, suo-orvokki ja ojaleinikki. Saniaiskasvustot reunustavat ojia paikoin, lajeina mm. hiirenporras ja metsäalvejuuri. Ojissa olevassa vedessä on hieman humusta, mutta vesi on kohtalaisen kirkasta. Valuma-alueen laajuus on x ha. Alueesta noin x % eli x ha on viljelyksessä.

Ehdotus: Kaivettu metsäkosteikko.

8B ja 8C (K45) Uomanvarret (kosteikko)

0,51 ha ja 0,21 ha

Jokiuomaa reunustaa vehmas, tiiviskasvuinen lehtipuusto, mm. koivua, raitaa, leppää ja pajukkoa. Reunoilla viihtyvät suurruohot kuten mesiangervo, maitohorsma ja pelto-ohdake. Koillis- ja lounaispuolilta yhtyvät ojat pääuomaan. Viereisillä pelloilla viljellään viljaa. Valuma-alueen laajuus on x ha. Alueesta noin x % eli x ha on viljelyksessä.

Ehdotus: Kaivettuja altaita molemmin puolin jokea. Altaisin johdetaan pelto-ojien vedet.