Kartta 11

Mustionjoen yleissuunnitelma >>

Kartan 11 alueella jokivarsipelloilla esiintyy ajoittaisia tulvia. Vesi alkaa pyrkiä pelloille, kun Mustionjoen virtaama nousee 30 kuutiometriin sekunnissa.

Ingvalsbybäckenin alajuoksu on kartan alueella, mutta puro on kuvailtu kartalla 12.

11A (K19) Ojitettu metsikkö 0,70 ha

Laaksomaisessa notkelmassa on ojitettu talousmetsäalue, jonka puusto ojien ympärillä koostuu pääosin nuoresta koivusta ja pajusta, paikoin kasvaa myös männyn ja tammen taimia. Alueen pohjoisreunalla on ikääntyvää, kuusivaltaista sekametsää rinteessä. Kohdetta halkovat ojat ovat melko pieniä ja uoman vesi on jokseenkin sameaa. Alueen kenttäkerroksen jokseenkin vaatimatonta kasvillisuutta edustavat mm. puolukka, hietakastikka ja nurmilauha. Valuma-alueen laajuus on 178 ha. Alueesta noin 47 % eli 84 ha on viljelyksessä.

Kosteikkoehdotus: Kosteikon voi perustaa kaivamalla ja osittain patoamalla. Paikka sopii riistakosteikolle. Yleisesti suositeltu kosteikko (0,5 % valuma-alueesta) vaatisi jopa 0,89 hehtaarin alaa. Kohde on mahdollista perustaa kosteikon perustamistuella (ei-tuotannollinen investointikorvaus/ ersättning för icke-produktiva investeringar) ja sen hoitoon on saatavissa kosteikon hoitokorvausta (ympäristökorvaus/miljöersättning).

11B (K55) Painanne (kosteikko) 0,19 ha

Luontainen painanne ja aukko lehtipuuvaltaisessa metsikössä. Alueen halki kulkee oja Mustionjokeen. Valuma-alueen laajuus on14 ha. Alueesta noin 35 % eli 5 ha on viljelyksessä. Suositeltu kosteikkoala on vähintään 0,07 ha. Kohteeseen voi saada tukea perustamiseen ja hoitoon (ei-tuotannollinen investointikorvaus ja ympäristökorvaus), jos tilalla on muitakin kosteikkokohteita niin, että ympäristösopimuksen vaatima minimiala, 0,3 ha, täyttyy.

Ehdotus: Kosteikko toteutetaan kaivamalla. Tehokkaaseen kosteikkoon vaadittava ala on vähintään xx ha.

11C (K41) Tulvametsä joenrannassa (kosteikko) xx ha

Joenranta-alue, ajoittain tulvivia lehtipuuvaltaisia metsiköitä, joita halkovat useat ojat. Kasvillisuus vaihettuu matalasta joenvarsiruohostosta pajukon kautta lehtipuustoiseksi rantametsiköksi. Alueella kasvaa pajun lisäksi mm. tervaleppää ja raitaa. Valuma-alueen laajuus on x ha. Alueesta noin x % eli x ha on viljelyksessä.

Ehdotus: Alueelle voi kaivamalla toteuttaa yhden tai useampia kampakosteikkoja. Suositeltu perustettava kosteikkoala on vähintään xx ha, jolloin sen koko on 0,5 % valuma-alueesta.

11D (K42) Rantametsikkö (kosteikko) 6,25 ha

Lehtipuustoinen joenrantakaistale. Osin tulvivia metsiköitä ja luhtaista kasvillisuutta sekä ruokoa. Valuma-alueen laajuus on x ha. Alueesta noin x % eli x ha on viljelyksessä.

Ehdotus: Kaivetaan pieniä altaita. Alueen läpi valuu melko pienen alueen vedet, joten myös varsin pienialaisilla kosteikoilla saavutetaan tehokas ravinteiden ja kiintoaineksen pidätys. Suositeltu perustettava kosteikkoala on yhteensä xx ha (0,5 % valuma-alueesta).

11E (K54) Lehtipuustoinen kaistale (kosteikko) 1,01 ha

Lehtipuustoinen kaistale jonka eteläosa on tulvametsää. Alueen eteläosaa halkoo uoma jota pitkin vedet pääsevät Mustionjokeen. Viereinen peltoalue on viljelykäytössä.

Ehdotus: Kaivettu kosteikko, johon voi ohjata itäpuolella virtaavan valtaojan vedet. Tällöin valuma-alue on varsin laaja, x ha. Tästä alueesta noin x % eli x ha on viljelyksessä.

11F (L22) Lehtipuuvaltainen kukkula (lumo) 0,45 ha

Loivassa peltolaakson rinteessä olevan kukkulan puusto on melko tiivistä ja koostuu varttuneista haavoista, erikokoisesta koivusta, yksittäisistä männyistä ja kuusista sekä sekavesakosta. Nuoret koivut reunustavat saareketta. Niittyreunus on niukka.

Hoito: ??

11G (L130) Lehtipuustoinen kumpu (lumo) 0,09 ha

Sekalehtipuustoa ja vesakkoa osin kivisellä kumpareella. Puusto koostuu mm. nuoresta koivusta, haavasta ja pihlajasta. Luoteispuolella on aivoin laikku. Aurinko osuu hyvin paahteisille reunuksille.

Hoito: Vesakon raivaus.

11H (L129) Mäntykukkula (lumo) 0,25 ha

Mäntyvaltaisella kukkulalla kasvaa tasaikäisten, nuorten mäntyjen lisäksi pihlajaa, katajaa sekä sekavesakkoa. Saarekkeen reunoilla on kapea niittyreunus ja runsaasti heinäkasveja kuten nurmirölliä.

Hoito: ??

11I (L138) Mäntyvaltainen kukkula (lumo) 0,11 ha

Väljästi kasvavia nuoria, mutta yli 25-vuotiaita tasakasvuisia mäntyjä ja pensaskasvillisuutta pienellä peltokukkulalla. Mäntyjen seurana kasvaa mm. katajia ja sekavesakkoa. Kasvualusta on osin kallioinen ja heinäkasvien peittämä: heinälajeja kukkulalla ovat mm. nurmirölli, metsälauha ja lampaannata.

Hoito: ??

11J Niitty (lumo) 0,63 ha

Kaistale heinäniittyä maantien ja pellon välissä. Paikoin kasvaa vaahteraryhmiä, mäntyjä ja terttuseljaa. Lähimpänä tietä niittykasvien lajisto on lievästä rehevöityneisyydestä huolimatta varsin monipuolista, lajeina mm. siankärsämö, hiirenvirna, ahomatara, keltamatara, ukonputki, niittysuolaheinä, ahosuolaheinä, syysmaitiainen, ahdekaunokki, pukinjuuri ja pietaryrtti. Aurinkoinen sijainti tekee kaistaleesta hyvän kasvupaikan niittykasveille.

Hoito: Niittohoito.

Petra: Tänne kartalle oli ajatuksena lisäkohteeksi se Klockarsin vanha tiepohjan pätkä pellon keskellä?

Kartta 8

Mustionjoen yleissuunnitelma >>

Storängsbäcken (kartat 8, 9 ja 15)

Storängsbäcken-Krabbäcken on Natura 2000-aluetta lähteeltään Tulijärveltä (Björnsjön) ain Mustionjokeen asti, suojeluperusteena kuuluminen luontotyyppiin 3260 (pikkujoet ja purot). Pohjoista osaa kutsutaan Krabbäckeniksi, ja se on pieni savimaiden joki. Krabbäckenin varrella on yksityinen, Backbyn purolaakson luonnonsuojelualue.

Joki laskee nivamaisena aina peltoaukeille asti. Erityisiä koskialueita tai kalanpoikastuotannolle soveltuvia osuuksia ei ole. Alkupäässä lounaasta yhdistyy jyrkkäreunainen sivu-uoma Lövkullan kohdalla. Kansbackan ja Backgrändin välisellä peltoaukealla vesistö jatkaa Storängsbäckeninä laajan, tasaisen peltolaakson halki. Kartan 9 puolella jokeen yhdistyy sekä etelästä ja pohjoisesta useita uomia, joten vesiä kertyy laajoilta alueilta yhdistyen lopulta jokeen Päsarträsketin alapuolella. Peltolaakso sijaitsee kokonaisuudessaan savikolla.

Vähäistä kaltevuutta on puroon yhdistyvissä sivu-uomissa. Storängenin yläpuolella oleva laakso on jyrkkäreunainen kartalla 9. Klappanbergetin luona puro virtaa kaltevareunaisessa notkelmassa, missä on myös suojavyöhykesuositus. Storängsbäckenin alue ei ole erityisen tulvivaa.

Kosteikkopaikkoja on niukasti, mutta 8A kaltaiset metsäkosteikot ovat mahdollisia. Myös Krabbäckenin varressa on mahdollista kaivaa altaita joen molemmille puolille kohteisiin 8B ja 8C, jonne johdetaan pelto-ojien vesiä. Yläjuoksulla lähempänä Tulijärveä Lövkullan kohdalla on pari kohtaa, joihin voi perustaa kosteikkoja – näiden kuvaukset ovat kartan 15 kohteissa.

8A (K17) Kuusikko metsänotkelmassa (kosteikko) 0,11 ha

Metsänotkelmassa on reilusti ojitetulla, entisellä suomaalla järeä talouskuusikko. Tyypiltään maasto on muuttumassa sammalikkoiseksi, lehtomaiseksi kankaaksi, jolla kasvaa runsaasti käenkaalta. Kuusten alikasvoksessa on pientä kuusentainta runsaasti sekä jonkin verran lehtipuuvesakkoa. Muita kasveja kohteessa ovat oravanmarja, mustikka, metsäkorte, suo-orvokki ja ojaleinikki. Saniaiskasvustot reunustavat ojia paikoin, lajeina mm. hiirenporras ja metsäalvejuuri. Ojissa olevassa vedessä on hieman humusta, mutta vesi on kohtalaisen kirkasta. Valuma-alueen laajuus on x ha. Alueesta noin x % eli x ha on viljelyksessä.

Ehdotus: Kaivettu metsäkosteikko.

8B ja 8C (K45) Uomanvarret (kosteikko)

0,51 ha ja 0,21 ha

Jokiuomaa reunustaa vehmas, tiiviskasvuinen lehtipuusto, mm. koivua, raitaa, leppää ja pajukkoa. Reunoilla viihtyvät suurruohot kuten mesiangervo, maitohorsma ja pelto-ohdake. Koillis- ja lounaispuolilta yhtyvät ojat pääuomaan. Viereisillä pelloilla viljellään viljaa. Valuma-alueen laajuus on x ha. Alueesta noin x % eli x ha on viljelyksessä.

Ehdotus: Kaivettuja altaita molemmin puolin jokea. Altaisin johdetaan pelto-ojien vedet.