Mustionjoen kalatiet

Mustionjoen vapaana virtaavat joet ja kuohuvat kosket jäivät unohduksiin 1900-luvun alkupuolella, kun jokia alettiin padota ja valjastaa vesivoiman käyttöön.

Teollisuudelle se oli merkittävä edistysaskel, mutta kärsijöiksi joutuivat vaelluskalat. Niiden kulku kutupaikoille estyi ja tulevaisuus oli uhattuna.

Mustionjoessa on neljä 5–12 metriä korkeaa patoa, joiden yhteenlaskettu korkeusero on noin 30 metriä. Patojen rakentaminen tuhosi vaelluskalakannat. Karjaanjoen vesistön alkuperäinen lohikanta kuoli sukupuuttoon viimeistään 1950-luvulla, kun Åminneforsin pato kunnostettiin. Vesistön latvaosissa saattaa vielä tavata pieniä paikallisesti lisääntyviä taimenpopulaatioita.

Viime vuosina vaelluskalakantojen palauttaminen on noussut alueen yhdeksi merkittävimmistä luontohankkeista. Suurimpana toimenpiteenä on vaellusyhteyden palauttaminen merestä jokeen, kalojen lisääntymisalueille.

Mustionjoen vaellusyhteyden palauttamiseksi voimalaitospatoihin on rakennettu kalateitä. Joen kaksi alinta voimalaitospatoa ohittavat kalatiet otettiin käyttöön vuonna 2020.

Kalateiden rakentaminen oli mahdollista alueen kuntien, valtion, yritysten, kalastusalueiden ja vesiensuojeluyhdistysten laajan ja pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta. Kalatiet rakennettiin osana EU:n Life IP -ohjelman FRESHABIT-hanketta ja niiden toteutukseen saatiin valtion kärkihankerahoitusta. Mustionjoen kalateitä hallinnoi ja niiden käytöstä vastaa Raaseporin kaupunki. Vesivoimalaitokset omistaa Koskienergia Oy.

Åminneforsin kalatie

Tyyppi: Tekninen pystyrakokalatie
Kokonaispituus: 83 m
Kokonaiskaltevuus: 5,5 %
Keskivirtaama: 0,55 m3/s

Åminneforsin voimalaitos ja kalatie. (Raaseporin kaupunki / Piia Nordström)

Billnäsin kalatie

Tyyppi: Tekninen pystyrakokalatie
Kokonaispituus: 135 m
Kokonaiskaltevuus: 5,2 %
Keskivirtaama: 0,55 m3/s

Billnäsin kalatie muistuttaa muodoltaan amfia. Se sijoittuu padon alla olevalle kalliolle voimalaitoksen ja sen tulvaluukkujen väliin. Kalatien luukkuja ohjataan vedenkorkeus- ja virtamaatietojen pohjalta. Kalatie on auki toukokuusta marraskuuhun, mikä seuraa vaelluskalojen vuodenkiertoa.

Billnäsin voimalaitos ja kalatie. (Raaseporin kaupunki / Piia Nordström)

Pystyrakokalatiet

Pystyrakokalatiessä kalat uivat portaalta toiselle ja voivat välillä levätä portaiden välisissä altaissa. Kalatien altaiden pohjalla on kerros erikokoisia luonnonkiviä. Ne hidastavat virtausta altaiden pohjalla, minkä ansiosta myös heikommin uivat kalalajit tai äyriäiset pääsevät liikkumaan kalatietä pitkin. Pystyrakojen lisäksi altaiden väliseinissä on ryömintäaukot, joita voivat hyödyntää esimerkiksi nahkiaiset ja ankeriaat.

Kalat löytävät kalatien sisäänkäynnin kalatiestä tulevan houkutusvirtaaman avulla.

Alasvaellus

Voimalaitospadot ja voimalan turbiinit estävät ja haittaavat myös kalojen alasvaellusta, kun nuoret vaelluskalanpoikaset lähtevät merelle kasvamaan. Sijaintinsa puolesta Mustionjoen kalatiet soveltuvat myös alasvaeltavien kalojen reitiksi. Alasvaellusreitin toimivuutta voidaan parantaa ohjainaidalla. Mustionjoella on käynnissä myös kalojen alasvaellukseen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö.