Vältä suuria nurmipinta-aloja

Hyvin hoidetulla ja hyväkuntoisella nurmikolla on paikkansa, mutta sadevesien hallinnan ja vesiensuojelun kannalta maltti on valttia tässäkin asiassa.  Suuria nurmipinta-aloja kannattaa välttää, sillä nurmikko on monotoninen ja muuttuu tiivistyessään helposti vettä huonosti läpäiseväksi. Vain erittäin hyväkuntoinen ja karikepitoinen nurmi imee ja pidättää edes kohtuullisesti vettä.

Jos nurmikkoa kuitenkin välttämättä haluat, kylvä sitä maltillisesti ja vain paikkoihin, joissa se todella viihtyy.  Huolehdi nurmikon kunnosta, jotta se kasvattaa mahdollisimman kattavan ja tuuhean juuriston.  Paksu, hyväkuntoinen, ilmavajuurinen nurmikko imee ja suodattaa luonnollisesti paremmin kuin harva, kitukasvuinen ja tiivistynyt.  Ruohonleikkuusta syntyvä nurmisilppu on erinomaista lannoitetta, joten se kannattaa jättää niille sijoilleen eikä haravoida pois.

Nurmikon ilmastus

Nurmikon vedenimemiskykyä kannattaa kohentaa säännöllisellä ilmastuksella, jossa maa-ainesta kairataan ulos sieltä täältä.  Toimenpiteen toistotarpeen määrittelee nurmen alla olevan maaperän tyyppi.  Siinä missä hiekkaiselle maalle riittää muutamien vuosien välein tapahtuva ilmastus, vaatii savinen maa jokavuotisen operaation.  Tunne/selvitä tonttisi maaperän koostumus ja tiedustele tarkempaa ohjeistusta taimitarhoilta.