Biohiilellä tehoa sadepuutarhaan

Monet vannovat biohiilen nimeen maanparannusaineena.  Se lisää maaperän kuohkeutta, ehkäisee tiivistymistä ja tasapainottaa sekä kosteus- että happamuusolosuhteita.  Biohiilen osallisuus maaperän ioninvaihdon ja mikrobitoiminnan edistäjänä sekä raskasmetallien sitojana on herättänyt kiinnostuksen sen hyödyntämiseksi myös hulevesien imeyttämisessä.

Varsinainen biohiili (biochar) eli maaperähiili on kiinteä ja vakaa alkuainehiili, jossa biomassan luonnollinen huokosrakenne on säilynyt. Sitä tuotetaan biomassasta 350–800 asteen lämpötilassa hapettomassa pyrolyysissä eli kuivatislauksessa. Sivutuotteina saadaan puutislettä (wood vinegar), synteesikaasuja ja lämpöenergiaa.  Myös lehtipuusta tehtyä grillihiiltä voi käyttää maanparannukseen, mutta vaikutus on lyhytaikainen biohiileen verrattuna. (Hyötykasviyhdistys)

Luonnonvarakeskuksen Hulekas-projektin loppuraportissa ”Luonnonkasvit ja biohiili hulevesien hallinnassa” biohiilestä todetaan seuraavaa:

Ravinteita itseensä sitova biohiili näyttäisi soveltuvan hulevesialueiden imeytyspainanteisiin.  Astiakokeessa hyvin kasvaneet kasvilajit ja biohiili vähensivät valumaveden typpipitoisuutta (kokonais-N, NO2-N, NO3-N). Tehokkaimpia typen pidättäjiä olivat viiltosara, jänönsara, korpikaisla, luhtakastikka ja rantatyräkki. Vähiten typpeä pidättivät heikosti kasvaneet suovehka ja röyhyvihvilä.

Biohiili vähensi myös valumaveden fosforipitoisuutta, keskimäärin jopa puoleen biohiilettömiin verrattuna.  Astiakokeen tulosten perusteella paras tulos typen ja fosforin vähentämiseen valumavedestä saadaan kasvien ja biohiilen yhteiskäytöllä. Kasvillisuus toimii erityisesti typpiyhdisteiden sitojana ja biohiili sekä fosforin että typen, ja kasvualusta fosforin sitojana.

 

<< Takaisin Puutarhanhoito -sivulle