Metsätalouden vesiensuojelu Länsi-Uudellamaalla

Länsi-Uudenmaan vesistökunnostuskohteet kartalla >>

Suomi on Euroopan metsäisin maa – maapinta-alastamme yli 70 % on metsää. Metsä onkin suomalaisille tärkeä ja osaamme hyödyntää metsiämme monipuolisesti niin virkistyskäytössä kuin taloudellisestikin. Metsäteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys.

Kuten kaikki muukin ihmistoiminta, metsätalous aiheuttaa kuormitusta ympäristöön. Metsätalouden tärkeimmät ympäristöhaasteet liittyvät ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Entistä enemmän on viime aikoina kiinnitetty huomiota myös metsätalouden vesistövaikutuksiin. Viimeisten tutkimusten mukaan metsistä vesistöihin tulevan typen ja fosforin huuhtouman arviot ovat merkittävästi aiemmin luultua suuremmat. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaishuuhtoumaksi arvioidaan 44 600 tonnia ja fosforin 1 760 tonnia. Metsätalouden osuudeksi näistä on arvioitu typen osalta 16 % ja fosforin osalta 25 %.

Metsätalouden vesiensuojelukysymykset liittyvät useimmiten ojituksiin. Metsätalousmaan pinta-alaa on tehokkaasti lisätty metsäojituksin. Kolmannes maailman kaikista metsäojista on kaivettu Suomeen. Suomen soistakin yli puolet, lähes 5 miljoonaa hehtaaria on ojitettu metsätalouskäyttöön. Uusia metsäojituksia ei enää juuri tehdä, mutta nykytiedon valossa. Metsäojitus selittää merkittävän osan metsistä tulevasta ravinne- ja orgaanisen hiilen kuormituksesta eikä metsäojitusten vaikutukset pääty 10 vuoden kuluessa, kuten aiemmin on luultu, vaan joidenkin arvioiden mukaan kuormitus jopa kasvaa ajan kuluessa.


Vesiensuojelu tulee ottaa huomioon metsien hoidon eri vaiheissa.
Metsien oikealla käsittelyllä voidaan ehkäistä vesien pilaamista

Metsien oikealla käsittelyllä voidaan vähentää metsätalouden tehostumisen aiheuttamia riskejä vesistöihin.

Metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja sen vähentämiskeinoista on runsaasti tietoa, mutta niiden toteutuminen käytännössä vaatii edelleen työtä paikallistasolla. Metsätalouden vesiensuojelussa noudatetaan metsänhoito-, energiapuun korjuun ja suometsien hoitosuosituksia sekä metsäsertifioinnin vaatimuksia. Vesiensuojelu painottuu suosituksissa ja käytännön toimissa erilaisten vesiensuojelurakenteiden käyttöön. Rakenteet ovat sinänsä tarpeellisia. Merkittävä parannus metsätalouden vesiensuojelussa on kuitenkin saavutettavissa tarkentamalla toimenpiteiden suunnittelua ja harjoittamalla kriittistä tarveharkintaa vesistöjä erityisesti kuormittavissa työlajeissa. Panostamalla metsämaan kunnon ylläpitoon ja hoitoon vesiensuojelulliset näkökohdat huomioiden voidaan turvata puuston kasvu ja metsien mahdollisuus toimia tehokkaana hiilinieluna.

Ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumisen lisäksi metsätalousmaiden maanmuokkauksen minimoiminen on hyödyllistä elohopean huuhtoutumisen vähentämiseksi. Vesistöjen hyvän kemiallisen tilan tavoitteen saavuttamiseksi elohopean huuhtoutumista on vältettävä. Uudellamaalla erityispiirteenä on myös happamien sulfaattimaiden runsas määrä. Niiden oikeanlainen käsittely maanmuokkaus- ja kuivatustöissä on tärkeää vesistöhaittojen ennaltaehkäisemiseksi.