Maatalouden vesiensuojelu Länsi-Uudellamaalla

Maataloudella on tärkeä tehtävä: tuottaa korkealaatuista suomalaista ruokaa ruokapöytiimme. Kuten kaikki muukin ihmistoiminta, maatalous aiheuttaa kuormitusta ympäristöön. Maatalouden tärkeimmät ympäristöhaasteet liittyvät vesistöihin, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Maatalouteen vesiensuojelukysymykset ovat globaaleja koskien Suomen lisäksi kaikkia maita ja mantereita. Maatilan peruspilarit ovat hyvärakenteinen, tuottava maa ja viljelijän osaaminen. Pitkällä tähtäimellä samat toimenpiteet edistävät niin ympäristön hyvää tilaa kuin hyviä satotasoja.

Maatilojen suurin yksittäinen haaste on kannattamattomuus, joka voi vaikeuttaa viljelijöiden investoimista ympäristölle edullisiin ratkaisuihin. Kannattavuuden koheneminen antaa viljelijälle rohkeutta kokeilla uusia menetelmiä ja houkuttelee uusia sukupolvia alalle. Suosimalla suomalaista ruokaa turvaamme sen saatavuuden myös tulevaisuudessa!

Maatalous Länsi-Uudellamaalla

Länsi-Uusimaa on vanhaa maatalousaluetta, jossa peltoalueet levittäytyvät mosaiikkimaisesti vesistöjen, metsien ja jääkauden aikaisten harjujen ja reunamuodostumien väliin luoden monimuotoista ympäristöä ja maisemaa.

Länsi-Uudenmaan noin 1 300 maatilaa kuvaavat muun muassa seuraavat luvut:

  • Keskimääräinen tilakoko 53 hehtaaria.
  • Yleisimmät viljakasvit monivuotinen kuivaheinä ja säilörehu (12 769 ha), kevätvehnä (8 766 ha) ja kaura (8 505 ha).
  • Peltopinta-alasta 63 % talviaikaan kasvipeitteisiä.
Kuinka pidättää multakerros ja ravinteet pellolla?

Ensisijainen tavoite on estää tuottavan maaperän hiukkasia ja niihin sitoutuneita taloudellisesti arvokkaita ravinteita, fosforia ja typpeä, valumasta sadevesien mukana jokiin, järviin ja mereen. Maan hyvä mururakenne ei liety ja huuhtoudu viereiseen ojaan kovallakaan sateella. Kestävä mururakenne toimii puskurina sään heilahdellessa kuivuudesta sadekausiin. Kovilla sateilla maa imee ja pidättää tehokkaasti vettä, ja kuivuuden yllättäessä vettä on varastoitunut maahiukkasiin satokasvien käytettäväksi.

Maan rakennetta parantavat:

  • Toimiva vesitalous ja salaojitus.
  • Kasvipeitteisyys ja syväjuuriset kasvit.
  • Viljelykierto.
  • Rengaskuormien vähentäminen.
  • Vähennetty maanmuokkaus.
  • Eloperäisen materiaalin lisääminen.
  • Maanparannusaineet, kuten rakennekalkki, kuitulietteet ja kipsi.
Kuinka estää eroosioaineksen päätyminen vesistöön?

Maan rakenteen parantaminen on pitkä, vuosia vievä projekti. Tämän vuoksi on myös tärkeää vähentää kuormitusta pysäyttämällä jo liikkeelle lähtenyt maa-aines ennen sen päätymistä vesistöön.

Keinoja ovat:

  • Kosteikot ja laskeutusaltaat.
  • Luonnonmukainen peruskuivatus ja kaksitasouomat.
  • Suojakaistat ja -vyöhykkeet.