LUVYn tutkimus- ja kunnostustarinat

Sisältö ladataan sivulle evästeiden hyväksymisen jälkeen
Koko näyttö

LUVYn tutkimustarinat

LUVYn tutkijat ja kenttämestarit käyvät näytteenottoretkillä eri puolilla Länsi-Uuttamaata kohteinaan pinta- ja pohjavedet, järvet, joet ja merialueet. Pitkään jo työtä tehneet kenttämestarimme tuntevat monia sellaisia kolkkia vesistöissämme, joihin ei ihan jokainen meistä koskaan päädykään. Maastossa ollaan välillä räntäsateessa ja kovemmillakin pakkasilla välillä auringossa. Joskus se täydellinen aamuaurinko usvan takana peilityynellä syksyn ruskaväreissä kylpevällä metsäjärvellä voi jäädä muistoihin pitkäksi aikaa! Maisemakonttori ihan parhaimmillaan!

Usein matkaa tehdään suuremmilla järvillä moottoriveneellä, toisinaan syrjäisemmille lammille pääsee näytteenottoon vain raahaamalla kanootin metsän läpi. Kokeneimmilla näytteenottajilla onkin tiedossaan monta kikkakakkosta ja tietoa metsätiet sulkevista puomeista ja parhaista reiteistä vakiintuneelle näytepisteelle. Nuoremmat yrittävät ottaa kokeneemmilta opiksi – ja jos ei oppi muuten mene perille niin sitten kantapään kautta. Turvallisuus tulee tietenkin aina ykkösenä. Meillä on myös monta hyvää yhteistyökumppania paikallisissa asukkaissa, joiden avulla näytteenotto saadaan joustavasti toteutettua.

Tutkijoillamme on salaisissa arkuissaan myös legendaarisia kalajuttuja. Niitä ja muita LUVYn tekemään vesistötutkimukseen liittyviä tarinoita tahdomme tuoda esille tällä kokoelmalla tutkimustarinoita. Tervetuloa lukemaan!

Tarinakokoelmaa kasvatetaan pikkuhiljaa ja uusia juttuja julkaistaan myös LUVYn uutiskirjeessä (uutiskirjeen voi muuten tilata vaikkapa tuosta sivun alalaidasta). Tälle sivulle sopii siis palata uudelleenkin!

Vesistökunnostukset Länsi-Uudellamaalla

LUVY on jo pitkään toteuttanut vesistökunnostuksia Länsi-Uudellamaalla ja viime vuosina tahti on vain kiihtynyt. Kunnostuksia on toteutettu erityisesti osana suurempia valuma-aluetason hankkeita, kuten Hiidenveden kunnostus -hanke ja Siuntionjoki 2030 -hanke. Näissä hankkeissa on tehty ennen kaikkea vesiensuojelullisia kosteikoita sekä virtavesikunnostuksia. Yllä olevalla kartalla voit klikkailla auki LUVYn toteuttamia kunnostuskohteita lähialueillasi ja lukea enemmän niiden toteutuksesta.

LUVYn lisäksi Länsi-Uudellamaalla toimii suuri joukko muita vesistökunnostustoimijoita, perinteisimpinä paikalliset järviyhdistykset ja osakaskunnat, sekä esimerkiksi Virho, WWF ja kuntien omat hankkeet. Lue lisää eri toimijoista kohdasta Vesistökunnostusverkosto.

Keppitesti ja lasitesti auttavat tunnistamaan sinilevän

Keppitesti ja lasitesti auttavat tunnistamaan sinilevän

Sinilevät eli syanobakteerit ovat mikroskooppisia kasvien tavoin yhteyttäviä eliöitä, joita esiintyy vesistöissä luontaisesti. Rehevöityminen ja lämpimät säät kuitenkin edesauttavat sinilevien runsastumista, mikä voi aiheuttaa veden virkistys- ja talouskäyttöä haittaavia massaesiintymiä eli leväkukintoja. Osa sinilevistä on myrkyllisiä.

Pysäytä Isosorsimo

Pysäytä Isosorsimo

Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina heleänvihreinä usein puolikelluvina kasvustoina vesistöjen rannoilla. Vieraslaji syrjäyttää massakasvustollaan alkuperäisiä rantakasveja eikä sillä ole luontaista vihollista tai kilpailijoita, mikä mahdollistaa sen leviämisen tehokkaasti.

Kalojen iällä on väliä

Kalojen iällä on väliä

Kalojen ikä voidaan määrittää luotettavasti kalojen luutumista, joita ovat suomut, kiduskannen takana sijaitseva hartianlukkoluu (cleithrum) sekä aivoissa sijaitsevat otoliitit eli kuuloluut.

Hajavesineuvojan matkassa

Hajavesineuvojan matkassa

Haja-asutuksen jätevesineuvontaa on tehty Länsi Uudellamaalla vuodesta 2009. Neuvontaa tehdään monipuolisesti sähköposti ja puhelinneuvontana sekä neuvontapisteillä ja kiinteistökäynneillä. Neuvonnassa kerrotaan haja-asutuksen jätevesien käsittelystä muun muassa jätevesijärjestelmistä ja lainsäädännön vaatimuksista. Neuvonta on aina puolueetonta ja maksutonta. Neuvonnan tavoitteena on antaa asujille ja mökkiläisille tarvittavat neuvot asianmukaiseen jätevesien käsittelyyn.

Hoitokalastuksella luihin ja ytimiin

Hoitokalastuksella luihin ja ytimiin

Monen ensimmäinen mielikuva hoitokalastuksesta on satojen, jopa tuhansien kilojen päivittäiset nuotta- ja rysäsaaliit. Tuostakin saaliista on petokalat poikasia myöten palautettava takaisin veteen mahdollisimman tarkasti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä (LUVY) hoitokalastaja saa ajoittain paneutua kalanpoikasiakin pienempiin yksityiskohtiin.

Mustionjoella nähdään pinnan alle ja opitaan uutta, mutta löydetäänkö ratkaisuja? 

Mustionjoella nähdään pinnan alle ja opitaan uutta, mutta löydetäänkö ratkaisuja? 

Vaellusyhteyksien avaaminen vaikkapa kalatierakentamisella on keskeinen osa vesistön tilan parantamista ja seuranta on tärkeä osa vesistökunnostustoimintaa. Rakennettujen kalateiden seuraaminen ja toimivuuden arviointi on tärkeää, jotta tarvittaessa voidaan hienosäätää tai muuttaa käytänteitä kalatien toimivuuden parantamiseksi. Seuranta tukee myös suunnittelua.  

Pakkanen ei ole pysäyttänyt vedenlaadun jatkuvatoimista mittaamista

Pakkanen ei ole pysäyttänyt vedenlaadun jatkuvatoimista mittaamista

Kuluvana talvena pakkaset ovat paukkuneet myös Etelä-Suomessa. Uomissa vesi kuitenkin jatkaa virtaamistaan ja vedenlaadun seurantaa jatkuvatoimisilla mittauslaitteistoilla on jatkettu. Jatkuvatoimisen seurannan avulla on mahdollista havaita vedenlaadussa tapahtuvia nopeita muutoksia, joten mittauksen pitäminen käynnissä on tärkeää säätilasta ja vuodenajasta riippumatta. 

Lager, Pale Ale vai vehnäolut? – Heparin talvikalastajat kokeilevat uudenlaista syöttiä särkikaloille

Lager, Pale Ale vai vehnäolut? – Heparin talvikalastajat kokeilevat uudenlaista syöttiä särkikaloille

Tänä talvena pakkaset ovat olleet suosiolliset talvikalastajille. Niinpä aloitimme Heparilla katiskapyynnin joulukuussa. Hepari on pieni, hyvin matala ja rehevä järvi Kirkkonummen Kylmälässä. Saaliiksi otamme vain hoitokalastettavia kaloja: särjet, lahnat, pasurit, sorvat, kiisket sitä mukaa kun niitä nousee. Muut kalat palautamme takaisin kasvamaan. Särkikalat liikkuvat ja ruokailevat varsin vähän näin sydäntalvella, järven pohjalla möllöttäminen vaikuttaa sopivan niille. Houkuttimeksi katiskoihin laitamme uudenlaista syöttiä, jonka hajun pitäisi saada juuri särkikaloihin liikettä.