LUVYn tutkimus- ja kunnostustarinat
LUVYn tutkimustarinat
LUVYn tutkijat ja kenttämestarit käyvät näytteenottoretkillä eri puolilla Länsi-Uuttamaata kohteinaan pinta- ja pohjavedet, järvet, joet ja merialueet. Pitkään jo työtä tehneet kenttämestarimme tuntevat monia sellaisia kolkkia vesistöissämme, joihin ei ihan jokainen meistä koskaan päädykään. Maastossa ollaan välillä räntäsateessa ja kovemmillakin pakkasilla välillä auringossa. Joskus se täydellinen aamuaurinko usvan takana peilityynellä syksyn ruskaväreissä kylpevällä metsäjärvellä voi jäädä muistoihin pitkäksi aikaa! Maisemakonttori ihan parhaimmillaan!
Usein matkaa tehdään suuremmilla järvillä moottoriveneellä, toisinaan syrjäisemmille lammille pääsee näytteenottoon vain raahaamalla kanootin metsän läpi. Kokeneimmilla näytteenottajilla onkin tiedossaan monta kikkakakkosta ja tietoa metsätiet sulkevista puomeista ja parhaista reiteistä vakiintuneelle näytepisteelle. Nuoremmat yrittävät ottaa kokeneemmilta opiksi – ja jos ei oppi muuten mene perille niin sitten kantapään kautta. Turvallisuus tulee tietenkin aina ykkösenä. Meillä on myös monta hyvää yhteistyökumppania paikallisissa asukkaissa, joiden avulla näytteenotto saadaan joustavasti toteutettua.
Tutkijoillamme on salaisissa arkuissaan myös legendaarisia kalajuttuja. Niitä ja muita LUVYn tekemään vesistötutkimukseen liittyviä tarinoita tahdomme tuoda esille tällä kokoelmalla tutkimustarinoita. Tervetuloa lukemaan!
Tarinakokoelmaa kasvatetaan pikkuhiljaa ja uusia juttuja julkaistaan myös LUVYn uutiskirjeessä (uutiskirjeen voi muuten tilata vaikkapa tuosta sivun alalaidasta). Tälle sivulle sopii siis palata uudelleenkin!
Vesistökunnostukset Länsi-Uudellamaalla
LUVY on jo pitkään toteuttanut vesistökunnostuksia Länsi-Uudellamaalla ja viime vuosina tahti on vain kiihtynyt. Kunnostuksia on toteutettu erityisesti osana suurempia valuma-aluetason hankkeita, kuten Hiidenveden kunnostus -hanke ja Siuntionjoki 2030 -hanke. Näissä hankkeissa on tehty ennen kaikkea vesiensuojelullisia kosteikoita sekä virtavesikunnostuksia. Yllä olevalla kartalla voit klikkailla auki LUVYn toteuttamia kunnostuskohteita lähialueillasi ja lukea enemmän niiden toteutuksesta.
LUVYn lisäksi Länsi-Uudellamaalla toimii suuri joukko muita vesistökunnostustoimijoita, perinteisimpinä paikalliset järviyhdistykset ja osakaskunnat, sekä esimerkiksi Virho, WWF ja kuntien omat hankkeet. Lue lisää eri toimijoista kohdasta Vesistökunnostusverkosto.
Kaatopaikkavesien tarkkailussa työturvallisuus on tärkeää
LUVYn alueella kaatopaikkojen vesientarkkailua tehdään toiminnassa olevista maankaatopaikoista ja välivarastointialueista sekä vanhoista ja suljetuista teollisuuskaatopaikoista, lietekaatopaikoista ja yhdyskuntajätteiden kaatopaikoista.
Mustionjoella nähdään pinnan alle ja opitaan uutta, mutta löydetäänkö ratkaisuja?
Vaellusyhteyksien avaaminen vaikkapa kalatierakentamisella on keskeinen osa vesistön tilan parantamista ja seuranta on tärkeä osa vesistökunnostustoimintaa. Rakennettujen kalateiden seuraaminen ja toimivuuden arviointi on tärkeää, jotta tarvittaessa voidaan hienosäätää tai muuttaa käytänteitä kalatien toimivuuden parantamiseksi. Seuranta tukee myös suunnittelua.
Pakkanen ei ole pysäyttänyt vedenlaadun jatkuvatoimista mittaamista
Kuluvana talvena pakkaset ovat paukkuneet myös Etelä-Suomessa. Uomissa vesi kuitenkin jatkaa virtaamistaan ja vedenlaadun seurantaa jatkuvatoimisilla mittauslaitteistoilla on jatkettu. Jatkuvatoimisen seurannan avulla on mahdollista havaita vedenlaadussa tapahtuvia nopeita muutoksia, joten mittauksen pitäminen käynnissä on tärkeää säätilasta ja vuodenajasta riippumatta.
Lager, Pale Ale vai vehnäolut? – Heparin talvikalastajat kokeilevat uudenlaista syöttiä särkikaloille
Tänä talvena pakkaset ovat olleet suosiolliset talvikalastajille. Niinpä aloitimme Heparilla katiskapyynnin joulukuussa. Hepari on pieni, hyvin matala ja rehevä järvi Kirkkonummen Kylmälässä. Saaliiksi otamme vain hoitokalastettavia kaloja: särjet, lahnat, pasurit, sorvat, kiisket sitä mukaa kun niitä nousee. Muut kalat palautamme takaisin kasvamaan. Särkikalat liikkuvat ja ruokailevat varsin vähän näin sydäntalvella, järven pohjalla möllöttäminen vaikuttaa sopivan niille. Houkuttimeksi katiskoihin laitamme uudenlaista syöttiä, jonka hajun pitäisi saada juuri särkikaloihin liikettä.
LUVYn vuosi 2021
Vuoden aikana ehtii tapahtua paljon. Tässä kooste LUVYn vuoden 2021 kohokohdista.
Novian opiskelijat pääsivät käytännön töihin Rannikkovesivisio-hankkeessa
YH Novian opiskelijat tutkivat vedenlaatua, vesieliöitä, valuma-aluetta ja kasvillisuutta osana Rannikkovesivisio-hanketta. Opiskelijoiden tekemien tutkimusten tuloksia hyödynnetään Dragsviksfjärdenille laadittavassa kunnostussuunnitelmassa.
Ojapyyntisaaliista purkkisärjeksi
Särkikalojen käyttö elintarvikkeena on nouseva trendi ja markkinoilta löytyy monia mainioita särkikalatuotteita kalapuikoista lastuihin. Purkkisärkeä on ollut kaupan hyllyillä saatavilla jo melko pitkään, ja sitä ovat kehuneet kaikki, joiden tiedän sitä maistaneen. Kerron, miten herkullista, ekologista superfoodia voi valmistaa itse ja samalla parantaa vesistöjen tilaa.
Gulffaamalla kuhien perässä
Pikkalanjoen padon kalankulun seurantatutkimus sai jatkoa, kun Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi keväällä 2021 kalastonhoitomaksuvaroista 15 000 € avustuksen hankkeelle, jossa selvitämme kevätkutuista kalojen nousua Pikkalanjokeen sekä tärkeimpiä poikastuotantoalueita. Hanketta rahoittavat myös Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalue (5 000 €) sekä Siuntionjoki 2030 -vision kunnat (10 000 €).
Mitä hyötyä on avoimesta vesistötiedosta?
Avoin data voi parhaimmillaan tuottaa uutta tietoa, uusia palveluja sekä hyvinvointia. Ilmaiseksi saatava tieto edistää tieteen tekemistä ja voi lisätä innovaatioita sekä hallinnon läpinäkyvyyttä.
Pohjavedet – puhdasta juomavettä jalkojemme alla
Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara, mutta likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on hidasta ja kallista. Pohjaveden laadun ja määrällisen tilan seuranta on siten ensiarvoisen tärkeää puhtaan pohjaveden ja juomaveden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.
