LUVYn tutkimus- ja kunnostustarinat
LUVYn tutkimustarinat
LUVYn tutkijat ja kenttämestarit käyvät näytteenottoretkillä eri puolilla Länsi-Uuttamaata kohteinaan pinta- ja pohjavedet, järvet, joet ja merialueet. Pitkään jo työtä tehneet kenttämestarimme tuntevat monia sellaisia kolkkia vesistöissämme, joihin ei ihan jokainen meistä koskaan päädykään. Maastossa ollaan välillä räntäsateessa ja kovemmillakin pakkasilla välillä auringossa. Joskus se täydellinen aamuaurinko usvan takana peilityynellä syksyn ruskaväreissä kylpevällä metsäjärvellä voi jäädä muistoihin pitkäksi aikaa! Maisemakonttori ihan parhaimmillaan!
Usein matkaa tehdään suuremmilla järvillä moottoriveneellä, toisinaan syrjäisemmille lammille pääsee näytteenottoon vain raahaamalla kanootin metsän läpi. Kokeneimmilla näytteenottajilla onkin tiedossaan monta kikkakakkosta ja tietoa metsätiet sulkevista puomeista ja parhaista reiteistä vakiintuneelle näytepisteelle. Nuoremmat yrittävät ottaa kokeneemmilta opiksi – ja jos ei oppi muuten mene perille niin sitten kantapään kautta. Turvallisuus tulee tietenkin aina ykkösenä. Meillä on myös monta hyvää yhteistyökumppania paikallisissa asukkaissa, joiden avulla näytteenotto saadaan joustavasti toteutettua.
Tutkijoillamme on salaisissa arkuissaan myös legendaarisia kalajuttuja. Niitä ja muita LUVYn tekemään vesistötutkimukseen liittyviä tarinoita tahdomme tuoda esille tällä kokoelmalla tutkimustarinoita. Tervetuloa lukemaan!
Tarinakokoelmaa kasvatetaan pikkuhiljaa ja uusia juttuja julkaistaan myös LUVYn uutiskirjeessä (uutiskirjeen voi muuten tilata vaikkapa tuosta sivun alalaidasta). Tälle sivulle sopii siis palata uudelleenkin!
Vesistökunnostukset Länsi-Uudellamaalla
LUVY on jo pitkään toteuttanut vesistökunnostuksia Länsi-Uudellamaalla ja viime vuosina tahti on vain kiihtynyt. Kunnostuksia on toteutettu erityisesti osana suurempia valuma-aluetason hankkeita, kuten Hiidenveden kunnostus -hanke ja Siuntionjoki 2030 -hanke. Näissä hankkeissa on tehty ennen kaikkea vesiensuojelullisia kosteikoita sekä virtavesikunnostuksia. Yllä olevalla kartalla voit klikkailla auki LUVYn toteuttamia kunnostuskohteita lähialueillasi ja lukea enemmän niiden toteutuksesta.
LUVYn lisäksi Länsi-Uudellamaalla toimii suuri joukko muita vesistökunnostustoimijoita, perinteisimpinä paikalliset järviyhdistykset ja osakaskunnat, sekä esimerkiksi Virho, WWF ja kuntien omat hankkeet. Lue lisää eri toimijoista kohdasta Vesistökunnostusverkosto.
Siuntionjoen alaosassa seurattiin vedenlaatua jatkuvatoimisella mittauslaitteistolla
LUVY seurasi Siuntionjoen alaosan vedenlaatua sekä Pikkalanlahteen suuntautuvaa ravinnekuormaa jatkuvatoimisella mittauslaitteistolla heinäkuusta 2021 maaliskuuhun 2023. Laitteistolla mitattiin lämpötilaa, sameutta ja sähkönjohtavuutta.
Pohjamudissa
Pinta- ja pohjavesitutkimusten lisäksi LUVYssa tutkitaan vesistöjen pohjamutia eli sedimenttejä. Sedimenteistä voidaan tutkia esimerkiksi haitta-aineiden pitoisuuksia. Haitta-aineita kertyy vesistöjen pohjasedimentteihin ihmistoiminnan seurauksena muun muassa teollisuudesta ja jätevesistä.
Raaseporiin valmistuneet hulevesirakenteet parantavat veden laatua
Horsbäckin hulevesikosteikon kaavakuva. Raaseporin kaupunki on mukana Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2050 -työssä. Vision pilottikohteeksi kaupunki valitsi Tammisaaressa sijaitsevan rehevöityneen Dragsviksfjärden-merenlahden. Merenlahdelle julkaistiin...
Länsi-Uudenmaan virtavesistä murto-osa luonnontilaisia
Kesän 2022 aikana inventoimme kahdessa eri hankkeessa yhteensä yli 60 kilometriä virtavesiä Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöissä. Inventointien tarkoituksena on tuottaa tietoa purojen luonnontilasta, kunnostustarpeista, sekä puroluonnon muutoksista.
Tarinaa raakuista
Mustionjoen jäljellä olevien aikuisten raakkujen määrää on seurattu muutamien vuosien välein. Tulosten perusteella raakkumäärä pienenee lähes 10 % joka vuosi: 2010 Åminneforsissa arvioitiin olevan 2 000 raakkua, mutta kymmenen vuotta myöhemmin vain noin 850.
Kalanpoikasten tunnistaminen vaatii tarkkaa työtä
Ahvenen ja kuhan poikasten pyydystäminen ajoitetaan touko-kesäkuulle poikasten kuoriutumisen aikaan. Kuha kutee vesien lämmetessä yli 10 °C touko-kesäkuussa. Poikaset kuoriutuvat 4–5 mm pituisina 5–9 päivää kutemisen jälkeen. Ahvenen poikaset kuoriutuvat 5–6 mm pituisina touko-kesäkuussa 10–15 päivän kuluttua kudusta.
Särkikalojen hyötykäyttöön boostia
Särkikalojen käyttö elintarvikkeiden raaka-aineena on herättänyt kiinnostusta niin yksityishenkilöiden kuin myös massatuotannon puolesta. Särkikala onkin lähiruokaa parhaimmillaan. Suomessa on 19 särkikalalajia, joista tunnetuimmat ovat varmasti lahna ja särki. Molemmat näistä sopivat hyvin ravinnoksi.
Kesäisiä muistoja HOLA Lake maastopäiviltä
Länsi-Uusimaan HOLA Lake II –hankkeessa järjestettiin kaksi maastopäivää kesäkuun alussa. Molemmissa tapahtumissa sää suosi erinomaisesti osallistujia. Maastopäivät ovat siitä mainioita, että niiden aikana päästään myös tekemään itse. Ensimmäisessä päivässä maanantaina 6.6. keskityttiin vieraslaji isosorsimoon sekä suoritettiin niittotalkoot. Saman viikon lauantaina, 11.6., pidettiin taas Katiskasta kalaan keittiöön -päivä, jossa päästiin tutustumaan katiskakalastukseen sekä särkikalojen käsittelyyn.
Kokemuksia ja oppeja virtavesikunnostuskurssilta
Muutamia vuosia sitten halusimme muuttaa oppimiskäyrämme kulmakerrointa ja etsimme mahdollista kurssitarjontaa virtavesien kunnostamiseen liittyen. Aiheeseen liittyviltä kursseilta emme oikein saaneet mitä olimme hakemassa. Mistä löytyisi sellainen kurssi, jossa voisi syventää osaamistaan eri näkökulmista, pääsisi suunnittelemaan, kokeilemaan, vertaisoppimaan ja jakamaan kokemuksia?
Keppitesti ja lasitesti auttavat tunnistamaan sinilevän
Sinilevät eli syanobakteerit ovat mikroskooppisia kasvien tavoin yhteyttäviä eliöitä, joita esiintyy vesistöissä luontaisesti. Rehevöityminen ja lämpimät säät kuitenkin edesauttavat sinilevien runsastumista, mikä voi aiheuttaa veden virkistys- ja talouskäyttöä haittaavia massaesiintymiä eli leväkukintoja. Osa sinilevistä on myrkyllisiä.
