LUVYn tutkimus- ja kunnostustarinat
LUVYn tutkimustarinat
LUVYn tutkijat ja kenttämestarit käyvät näytteenottoretkillä eri puolilla Länsi-Uuttamaata kohteinaan pinta- ja pohjavedet, järvet, joet ja merialueet. Pitkään jo työtä tehneet kenttämestarimme tuntevat monia sellaisia kolkkia vesistöissämme, joihin ei ihan jokainen meistä koskaan päädykään. Maastossa ollaan välillä räntäsateessa ja kovemmillakin pakkasilla välillä auringossa. Joskus se täydellinen aamuaurinko usvan takana peilityynellä syksyn ruskaväreissä kylpevällä metsäjärvellä voi jäädä muistoihin pitkäksi aikaa! Maisemakonttori ihan parhaimmillaan!
Usein matkaa tehdään suuremmilla järvillä moottoriveneellä, toisinaan syrjäisemmille lammille pääsee näytteenottoon vain raahaamalla kanootin metsän läpi. Kokeneimmilla näytteenottajilla onkin tiedossaan monta kikkakakkosta ja tietoa metsätiet sulkevista puomeista ja parhaista reiteistä vakiintuneelle näytepisteelle. Nuoremmat yrittävät ottaa kokeneemmilta opiksi – ja jos ei oppi muuten mene perille niin sitten kantapään kautta. Turvallisuus tulee tietenkin aina ykkösenä. Meillä on myös monta hyvää yhteistyökumppania paikallisissa asukkaissa, joiden avulla näytteenotto saadaan joustavasti toteutettua.
Tutkijoillamme on salaisissa arkuissaan myös legendaarisia kalajuttuja. Niitä ja muita LUVYn tekemään vesistötutkimukseen liittyviä tarinoita tahdomme tuoda esille tällä kokoelmalla tutkimustarinoita. Tervetuloa lukemaan!
Tarinakokoelmaa kasvatetaan pikkuhiljaa ja uusia juttuja julkaistaan myös LUVYn uutiskirjeessä (uutiskirjeen voi muuten tilata vaikkapa tuosta sivun alalaidasta). Tälle sivulle sopii siis palata uudelleenkin!
Vesistökunnostukset Länsi-Uudellamaalla
LUVY on jo pitkään toteuttanut vesistökunnostuksia Länsi-Uudellamaalla ja viime vuosina tahti on vain kiihtynyt. Kunnostuksia on toteutettu erityisesti osana suurempia valuma-aluetason hankkeita, kuten Hiidenveden kunnostus -hanke ja Siuntionjoki 2030 -hanke. Näissä hankkeissa on tehty ennen kaikkea vesiensuojelullisia kosteikoita sekä virtavesikunnostuksia. Yllä olevalla kartalla voit klikkailla auki LUVYn toteuttamia kunnostuskohteita lähialueillasi ja lukea enemmän niiden toteutuksesta.
LUVYn lisäksi Länsi-Uudellamaalla toimii suuri joukko muita vesistökunnostustoimijoita, perinteisimpinä paikalliset järviyhdistykset ja osakaskunnat, sekä esimerkiksi Virho, WWF ja kuntien omat hankkeet. Lue lisää eri toimijoista kohdasta Vesistökunnostusverkosto.
Gulffaamalla kuhien perässä
Pikkalanjoen padon kalankulun seurantatutkimus sai jatkoa, kun Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi keväällä 2021 kalastonhoitomaksuvaroista 15 000 € avustuksen hankkeelle, jossa selvitämme kevätkutuista kalojen nousua Pikkalanjokeen sekä tärkeimpiä poikastuotantoalueita. Hanketta rahoittavat myös Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalue (5 000 €) sekä Siuntionjoki 2030 -vision kunnat (10 000 €).
Mitä hyötyä on avoimesta vesistötiedosta?
Avoin data voi parhaimmillaan tuottaa uutta tietoa, uusia palveluja sekä hyvinvointia. Ilmaiseksi saatava tieto edistää tieteen tekemistä ja voi lisätä innovaatioita sekä hallinnon läpinäkyvyyttä.
Pohjavedet – puhdasta juomavettä jalkojemme alla
Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara, mutta likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on hidasta ja kallista. Pohjaveden laadun ja määrällisen tilan seuranta on siten ensiarvoisen tärkeää puhtaan pohjaveden ja juomaveden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.
Lankkupadosta luonnonmukainen koski
Haimoon kylän kohdalla Vihtijoessa sijaitsi vanha ojitusyhtiön ylläpitämä ylisyöksypato, joka toimi lähes täydellisenä vaellusesteenä kalojen ja vesieliöstön pyrkiessä ylävirtaan. Lankuista rakennettua patoa oli suunniteltu kunnostettavan jo 2000-luvun alkupuolella, mutta hanke oli jäänyt toteutusta vaille. Kalan kulun helpottaminen otettiin uudelleen tarkasteluun osana valtakunnallista FRESHABIT LIFE IP -hanketta, jossa toteutetaan virtavesikunnostuksia ja vaellusesteiden poistoja Karjaanjoen vesistöalueella lohikalojen ja jokihelmisimpukan hyväksi.
Raakkuja kartoittamassa
Mustionjoessa elää erityinen eläinlaji, joka voi elää yli satavuotiaaksi, jopa 200 vuotiaaksi. Kyseessä on jokihelmisimpukka, tuttavallisemmin raakku. Raakkuja on jäljellä arviolta muutamia tuhansia Mustionjoessa.
Talviaikaiset virtaamamittaukset
Virtaamamittaukset ovat osa valtakunnallista hydrologista seurantaa ja niitä tehdään erilaisissa vesitilanteissa tulvista kuiviin kausiin, jotta vesistöjen virtaamista saadaan luotettavaa tietoa hydrologiseen seurannan avuksi, jossa mm. määritetään uoman virtaaman aikasarjoja vedenkorkeushavaintojen perusteella ns. purkautumiskäyrän avulla.
Hapettamisen tauottamisen vaikutuksia seurataan Hormajärvellä
Lohjan Hormajärvi on kirkasvetinen ja lähdevaikutteinen järvi. Kansallisessa järvityyppiluokituksessa se luetaan kuuluvaksi vähähumuksisiin, pienten ja keskikokoisten järvien tyyppiin. Vuosikymmenien ajan jatkunut rehevöityminen ja sen seurauksena lisääntyneet sinileväkukinnat ja veden samentuminen, haittaavat järven virkistyskäyttöä. Lisäksi rehevöityminen kaventaa uhanalaisen ja rauhoitetun hentonäkinruohon elintilaa. Viimeisimmässä vuonna 2013 julkaistussa pintavesien ekologisen tilan luokittelussa Hormajärvi luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan.
Pikkalanjoen padolla selvitetään kalan kulkua
Siuntionjoen Pikkalan säännöstelypadon vaikutusta kalan kulkuun on arvuuteltu jo muutamia kymmeniä vuosia. Sen on arveltu estävän erityisesti erittäin uhanalaisen Siuntionjoen meritaimenen nousua Siuntionjokeen ja siten haittaavan taimenkannan kehitystä. Siuntionjokeen nousee syksyisin mahdollisesti myös vaellussiikaa. Pikkalan säännöstelypato on edelleen tarpeellinen säilyttää, mutta säännöstelypadon säännöstelykäytänteitä on suunniteltu kehitettävän mahdollistamaan paremmin kalojen kulku merestä jokeen. Säännöstelykäytännön kehittämiseksi tarvitaan tietoa padon vaikutuksesta kalankulkuun nykytilanteessa.
Hajajätevesihankkeessa on annettu kunnostusvinkkejä yli 8000 kiinteistölle
LUVYn haja-asutuksen jätevesihankkeissa vuosina 2009–2020 jätevesineuvojat ovat kiertäneet Länsi-Uudellamaalla erityisesti ranta- ja pohjavesialueiden sekä tiheästi rakennettujen haja-asutusalueiden kiinteistöillä arvioimassa jätevesijärjestelmien uudistamistarvetta ja kuntoa. Neuvottuja kiinteistöjä vuosien varrella on kertynyt yli 8000. Jätevesineuvojan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu antaa vinkkejä, miten järjestelmän huoltoa voi tehostaa tai kuinka tarvittaessa edetä kokonaan uuden järjestelmän hankkimisessa.
Vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen
Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaaminen on menetelmänä erityisen hyödyllinen, kun tutkitaan vedenlaadun lyhytaikaisia vaihteluita, mutta tämän lisäksi menetelmän avulla on mahdollista tutkia myös pitkän aikavälin trendejä.
