LUVYn tutkimus- ja kunnostustarinat
LUVYn tutkimustarinat
LUVYn tutkijat ja kenttämestarit käyvät näytteenottoretkillä eri puolilla Länsi-Uuttamaata kohteinaan pinta- ja pohjavedet, järvet, joet ja merialueet. Pitkään jo työtä tehneet kenttämestarimme tuntevat monia sellaisia kolkkia vesistöissämme, joihin ei ihan jokainen meistä koskaan päädykään. Maastossa ollaan välillä räntäsateessa ja kovemmillakin pakkasilla välillä auringossa. Joskus se täydellinen aamuaurinko usvan takana peilityynellä syksyn ruskaväreissä kylpevällä metsäjärvellä voi jäädä muistoihin pitkäksi aikaa! Maisemakonttori ihan parhaimmillaan!
Usein matkaa tehdään suuremmilla järvillä moottoriveneellä, toisinaan syrjäisemmille lammille pääsee näytteenottoon vain raahaamalla kanootin metsän läpi. Kokeneimmilla näytteenottajilla onkin tiedossaan monta kikkakakkosta ja tietoa metsätiet sulkevista puomeista ja parhaista reiteistä vakiintuneelle näytepisteelle. Nuoremmat yrittävät ottaa kokeneemmilta opiksi – ja jos ei oppi muuten mene perille niin sitten kantapään kautta. Turvallisuus tulee tietenkin aina ykkösenä. Meillä on myös monta hyvää yhteistyökumppania paikallisissa asukkaissa, joiden avulla näytteenotto saadaan joustavasti toteutettua.
Tutkijoillamme on salaisissa arkuissaan myös legendaarisia kalajuttuja. Niitä ja muita LUVYn tekemään vesistötutkimukseen liittyviä tarinoita tahdomme tuoda esille tällä kokoelmalla tutkimustarinoita. Tervetuloa lukemaan!
Tarinakokoelmaa kasvatetaan pikkuhiljaa ja uusia juttuja julkaistaan myös LUVYn uutiskirjeessä (uutiskirjeen voi muuten tilata vaikkapa tuosta sivun alalaidasta). Tälle sivulle sopii siis palata uudelleenkin!
Vesistökunnostukset Länsi-Uudellamaalla
LUVY on jo pitkään toteuttanut vesistökunnostuksia Länsi-Uudellamaalla ja viime vuosina tahti on vain kiihtynyt. Kunnostuksia on toteutettu erityisesti osana suurempia valuma-aluetason hankkeita, kuten Hiidenveden kunnostus -hanke ja Siuntionjoki 2030 -hanke. Näissä hankkeissa on tehty ennen kaikkea vesiensuojelullisia kosteikoita sekä virtavesikunnostuksia. Yllä olevalla kartalla voit klikkailla auki LUVYn toteuttamia kunnostuskohteita lähialueillasi ja lukea enemmän niiden toteutuksesta.
LUVYn lisäksi Länsi-Uudellamaalla toimii suuri joukko muita vesistökunnostustoimijoita, perinteisimpinä paikalliset järviyhdistykset ja osakaskunnat, sekä esimerkiksi Virho, WWF ja kuntien omat hankkeet. Lue lisää eri toimijoista kohdasta Vesistökunnostusverkosto.
Kesäisiä muistoja HOLA Lake maastopäiviltä
Länsi-Uusimaan HOLA Lake II –hankkeessa järjestettiin kaksi maastopäivää kesäkuun alussa. Molemmissa tapahtumissa sää suosi erinomaisesti osallistujia. Maastopäivät ovat siitä mainioita, että niiden aikana päästään myös tekemään itse. Ensimmäisessä päivässä maanantaina 6.6. keskityttiin vieraslaji isosorsimoon sekä suoritettiin niittotalkoot. Saman viikon lauantaina, 11.6., pidettiin taas Katiskasta kalaan keittiöön -päivä, jossa päästiin tutustumaan katiskakalastukseen sekä särkikalojen käsittelyyn.
Kokemuksia ja oppeja virtavesikunnostuskurssilta
Muutamia vuosia sitten halusimme muuttaa oppimiskäyrämme kulmakerrointa ja etsimme mahdollista kurssitarjontaa virtavesien kunnostamiseen liittyen. Aiheeseen liittyviltä kursseilta emme oikein saaneet mitä olimme hakemassa. Mistä löytyisi sellainen kurssi, jossa voisi syventää osaamistaan eri näkökulmista, pääsisi suunnittelemaan, kokeilemaan, vertaisoppimaan ja jakamaan kokemuksia?
Keppitesti ja lasitesti auttavat tunnistamaan sinilevän
Sinilevät eli syanobakteerit ovat mikroskooppisia kasvien tavoin yhteyttäviä eliöitä, joita esiintyy vesistöissä luontaisesti. Rehevöityminen ja lämpimät säät kuitenkin edesauttavat sinilevien runsastumista, mikä voi aiheuttaa veden virkistys- ja talouskäyttöä haittaavia massaesiintymiä eli leväkukintoja. Osa sinilevistä on myrkyllisiä.
Pysäytä Isosorsimo
Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina heleänvihreinä usein puolikelluvina kasvustoina vesistöjen rannoilla. Vieraslaji syrjäyttää massakasvustollaan alkuperäisiä rantakasveja eikä sillä ole luontaista vihollista tai kilpailijoita, mikä mahdollistaa sen leviämisen tehokkaasti.
Kalojen iällä on väliä
Kalojen ikä voidaan määrittää luotettavasti kalojen luutumista, joita ovat suomut, kiduskannen takana sijaitseva hartianlukkoluu (cleithrum) sekä aivoissa sijaitsevat otoliitit eli kuuloluut.
Hajavesineuvojan matkassa
Haja-asutuksen jätevesineuvontaa on tehty Länsi Uudellamaalla vuodesta 2009. Neuvontaa tehdään monipuolisesti sähköposti ja puhelinneuvontana sekä neuvontapisteillä ja kiinteistökäynneillä. Neuvonnassa kerrotaan haja-asutuksen jätevesien käsittelystä muun muassa jätevesijärjestelmistä ja lainsäädännön vaatimuksista. Neuvonta on aina puolueetonta ja maksutonta. Neuvonnan tavoitteena on antaa asujille ja mökkiläisille tarvittavat neuvot asianmukaiseen jätevesien käsittelyyn.
Hoitokalastuksella luihin ja ytimiin
Monen ensimmäinen mielikuva hoitokalastuksesta on satojen, jopa tuhansien kilojen päivittäiset nuotta- ja rysäsaaliit. Tuostakin saaliista on petokalat poikasia myöten palautettava takaisin veteen mahdollisimman tarkasti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä (LUVY) hoitokalastaja saa ajoittain paneutua kalanpoikasiakin pienempiin yksityiskohtiin.
Kaatopaikkavesien tarkkailussa työturvallisuus on tärkeää
LUVYn alueella kaatopaikkojen vesientarkkailua tehdään toiminnassa olevista maankaatopaikoista ja välivarastointialueista sekä vanhoista ja suljetuista teollisuuskaatopaikoista, lietekaatopaikoista ja yhdyskuntajätteiden kaatopaikoista.
Mustionjoella nähdään pinnan alle ja opitaan uutta, mutta löydetäänkö ratkaisuja?
Vaellusyhteyksien avaaminen vaikkapa kalatierakentamisella on keskeinen osa vesistön tilan parantamista ja seuranta on tärkeä osa vesistökunnostustoimintaa. Rakennettujen kalateiden seuraaminen ja toimivuuden arviointi on tärkeää, jotta tarvittaessa voidaan hienosäätää tai muuttaa käytänteitä kalatien toimivuuden parantamiseksi. Seuranta tukee myös suunnittelua.
Pakkanen ei ole pysäyttänyt vedenlaadun jatkuvatoimista mittaamista
Kuluvana talvena pakkaset ovat paukkuneet myös Etelä-Suomessa. Uomissa vesi kuitenkin jatkaa virtaamistaan ja vedenlaadun seurantaa jatkuvatoimisilla mittauslaitteistoilla on jatkettu. Jatkuvatoimisen seurannan avulla on mahdollista havaita vedenlaadussa tapahtuvia nopeita muutoksia, joten mittauksen pitäminen käynnissä on tärkeää säätilasta ja vuodenajasta riippumatta.
