Kuva: Vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen mittaamassa happipitoisuutta länsisyvänteellä syksyllä 2020. Kuva: Anna-Stiina Heiskanen

Lohjan Hormajärvi on kirkasvetinen ja lähdevaikutteinen järvi. Kansallisessa järvityyppiluokituksessa se luetaan kuuluvaksi vähähumuksisiin, pienten ja keskikokoisten järvien tyyppiin. Vuosikymmenien ajan jatkunut rehevöityminen ja sen seurauksena lisääntyneet sinileväkukinnat ja veden samentuminen, haittaavat järven virkistyskäyttöä. Lisäksi rehevöityminen kaventaa uhanalaisen ja rauhoitetun hentonäkinruohon elintilaa. Viimeisimmässä vuonna 2013 julkaistussa pintavesien ekologisen tilan luokittelussa Hormajärvi luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoimassa Hormajärven vesistökunnostus 2020–2022 -hankkeessa, yhteistyössä Hormajärvi-yhdistys ry:n kanssa, toteutetaan vuosille 2019–2027 päivitettyä hoito- ja kunnostussuunnitelman toimenpiteitä. Hormajärven läntisellä pääsyvänteellä on ollut Mixox-hapettimet vuodesta 2008 alkaen. Hapetuksella on vähennetty järven sisäistä kuormitusta. Hankkeessa selvitämme mm. hapetuksen vaikutusta järven kokonaistilaan ja tutkimme, vaikuttaako hapetuksen tauottaminen ja tämän myötä alusvedessä nouseva fosforipitoisuus pintaveden fosforipitoisuuteen, mikä voi lisätä järven leväkukintoja. Hormajärven Mixox-hapettimet läntisellä altaalla ovat olleet suljettuna 14.10.2019 alkaen.

Hormajärvellä vuonna 2020 kesän ja syksyn hapen kehitystä seurattiin sekä vesinäytteillä että kenttämittarilla (kuva 2). Kuvasta näkyy kesäkerrostuneisuuden voimistuminen ja alusveden hapen määrän väheneminen kesäkuun lopulta lokakuulle asti. Syyskuun alussa 10–12 metrin välillä näkyi hapen määrässä hienoista nousua, mikä luultavasti johtui syvällä viimeisissä valon säteissä voimakkaasti yhteyttävistä ja alusveden ravinteikkaasta vedestä hyötyvistä levistä. Joulukuun alussa järvessä oli tapahtunut jo täyskierto. Tulokset hapetuksen vaikutuksista ravinnepitoisuuksiin raportoidaan vuosiraportissa.

Kuva: Hormajärven länsisyvänteen hapen kehitys vuonna 2020 kesän ja syksyn aikana.

– Jussi Vesterinen, vesistöasiantuntija