Juusjärven pilotti

 

Pilotissa tehtiin yhteistyössä Kirkkonummella sijaitsevan Juusjärven osakaskunnan kanssa kunnostusniittoja kesällä 2017. Suunnitellut, ELY-keskukselle ilmoitetut, niitot toteutettiin 5.-8.7.2017. Ennen niittoja tehtiin myös kasvillisuuskartoitus, jonka tavoitteena oli tarjota yleiskuva Juusjärven kasvillisuudesta ja tarjota näkökulmia järven hoitoon. Kartoituksen suoritti ja raportoi luontokartoittaja Esko Vuorinen. Alla poimintoja raportista. Koko raportin voit lukea täältä. 

Ulla Rosenström opasti kasvillisuuskartoittajaa Juusjärven niitot toteutti Kaislapojat

Pieniämerkkejä lievästä rehevöitymisestä
Vesikasveja havaittiin 19-20 lajia. Näistä runsaimmat ovat keskiravin-teisten vesien lajeja tai indifferenttejä eli ”jokapaikanlajeja”, jotka ei-vät ilmennä tai suosi erityisesti mitään tiettyä ravinnetasoa. Osa näistä indifferenteistä lajeista kuitenkin runsastuu ravinteisuuden lisäänty-essä. Näin esimerkiksi järviruoko, joka kasvaa Juusjärvellä tiheimpinä kasvustoina nimenomaan viljelysmailta laskevien ojien suiden lähellä.
Runsasravinteisuutta ilmentäviä lajeja ovat osmankäämet ja myrkky-keiso. Nekin esiintyvät pelto-ojien suistoissa, toistaiseksi niukkoina. Rehevöitymisestä kärsivä järvisätkin on vielä kohtalaisen runsas.
Ei vielä pahoja vieraslajeja
Juusjärveen ei ole levinnyt useissa muissa järvissä nykyään yleistä isosorsimoa (Glyceria maxima). Laji on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja voi syrjäyttää luontaisen lajiston. Esimerkiksi Hiidenvedellä tämä vaikeasti torjuttava laji valtaa matalia rantoja ja haittaa mm. hauen ja muiden rantakutuisten kalojen kutua.
Ruovikot sieppaavat ravinteita ja kiintoainesta
Ruovikot ja mm. osmankäämi ovat tehokkaita puhdistamaan vettä. Ojista tulevasta vedestä jää tiheään ilmaversoiskasvustoon kiintoai-nesta ja ravinteita. Järven hoidossa on hyvä säilyttää tällaiset järven hyvinvoinnille tärkeät kasvustot.
Linnuston huomiointi ruovikoiden niitossa
Kartoituksessa Juusjärvellä kuultiin rytikerttusia ja kuuleman mukaan alueella esiintyy myös kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Näille lajeille tärkeitä ovat tiheät ja laajat ruovikkoalueet. Ne tulisikin säästää. Jos ruovikkoa niitetään näiden alueiden reunoilta, tulisi niitot tehdä aikai-sintaan elokuun alussa, kun ruovikossa pesivien lintujen poikueet ovat lähteneet pesistään.
Haittaavan kasvillisuuden hävittäminen vaatii pitkäjäntei-syyttä ja toistuvuutta
Järviruo’on juurakko on massiivinen ja täynnä vararavintoa. Ruo’on hävittäminen esim. uima- tai venerannasta vaatii toistuvaa, monivuo-tista niittoa, jota tehdään usean kerran kesässä. Kertaniitolla ei ole ko-vin suurta merkitystä ruo’on elinvoimaisuudelle.
Järven hoidossa tehokkainta on usein valuma-aluekunnostus
Vesikasvien niitto ei ole kovin tehokas keino järven rehevöitymisen ehkäisyssä. Kasvien mukana järvestä lähtevä ravinnemäärä on melko pieni. Juusjärvessä tehokkain keino ravinteiden hallintaan lienee va-luma-alueen vesiensuojelutoimet, esim. laskuojiin tehdyt riittävän suuret vesiensuojelukosteikot ja/tai säännöllisesti tyhjennettävät las-keutusaltaat.

 

Kasvilajisto

Kartoituksessa vesikasveja havaittiin 19-20 lajia. Näistä runsaimmat ovat keskiravinteisten vesien lajeja tai indifferenttejä eli ”jokapaikanlajeja”, jotka eivät ilmennä tai suosi erityisesti mitään tiettyä ravinnetasoa. Järviruoko, joka kasvaa Juusjärvellä tiheimpinä kasvustoina nimenomaan viljelysmailta laskevien ojien suiden lähellä. Runsasravinteisuutta ilmentäviä lajeja ovat osmankäämet ja myrkkykeiso. Nekin esiintyvät pelto-ojien suistoissa, toistaiseksi niukkoina. Rehevöitymisestä kärsivä järvisätkin on vielä kohtalaisen runsas.Juusjärveen ei ole levinnyt useissa muissa järvissä nykyään yleistä vieraslajia isosorsimoa (Glyceria maxima).

Ruovikon linnusto

Kartoituksessa Juusjärvellä kuultiin rytikerttusia ja ranta-asukkaiden havaintojen mukaan alueella esiintyy myös kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Näille lajeille tiheät ja laajat ruovikkoalueet ovat tärkeitä. Ne tulisikin säästää. Jos ruovikkoa niitetään näiden esiintymisalueiden reunoilta, tulisi niitot tehdä aikaisintaan elokuun alussa, kun ruovikossa pesivien lintujen poikueet ovat lähteneet pesistään.

Järven hoito

Järven hoidossa on tärkeää huomioda, että ruovikot sieppaavat ravinteita ja kiintoainesta. Ruovikot ja mm. osmankäämi ovat tehokkaita puhdistamaan vettä. Ojista tulevasta vedestä jää tiheään ilmaversoiskasvustoon kiintoainesta ja ravinteita. Järven hoidossa on hyvä säilyttää tällaiset järven hyvinvoinnille tärkeät kasvustot.

Haittaavan kasvillisuuden hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja toistuvuutta. Järviruo’on juurakko on massiivinen ja täynnä vararavintoa. Ruo’on hävittäminen esim. uima- tai venerannasta vaatii toistuvaa, monivuotista niittoa, jota tehdään usean kerran kesässä. Kertaniitolla ei ole kovin suurta merkitystä ruo’on elinvoimaisuudelle. Järven hoidossa tehokkainta on usein valuma-aluekunnostus.

Vesikasvien niitto ei ole kovin tehokas keino järven rehevöitymisen ehkäisyssä. Kasvien mukana järvestä lähtevä ravinnemäärä on melko pieni. Juusjärvessä tehokkain keino ravinteiden hallintaan lienee valuma-alueen vesiensuojelutoimet, esim. laskuojiin tehdyt riittävän suuret vesiensuojelukosteikot ja/tai säännöllisesti tyhjennettävät laskeutusaltaat.