Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Siuntio :: Järvet :: Tjusträsk :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

 

Tjusträskin vedenlaadun seurannalla on pitkän perinteet. Tjusträsk on osana Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua. Vedenlaatutietoja on kirjattu ympäristöhallinnon Hertta -tietokantaan vuodesta 1974 lähtien. Vedenlaatunäytteitä on otettu vuosittain lopputalvella ja loppukesällä Näytteet on otettu pintavedestä, välivedestä ja pohjan läheisestä vedestä. Näytteistä on määritetty mm. happi, ravinteet, alkaliniteetti, kemiallinen hapen kulutus, kiintoaineen määrä, sameus, pH, väri, sähkönjohtavuus ja lämpötila.

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Tjusträkin happitilannetta on seurattu vuodesta 1974 lähtien. Happitilanne on toistuvasti ollut heikko loppukesästä kesäkerrostuneisuuden aikaan. Samoin pintavedessä on useana vuonna ollut voimakas hapen ylikyllästystila, joka on todennäköisesti leväkukinnan aiheuttama.

Happitilanne on parantunut järven syyskierron jälkeen, jolloin happitilanne on ollut hyvä koko vesipatsaassa. Myös talven alkutalvesta happea on ollut hyvin koko vesipatsaassa.

Rehevyys

Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella järvi hyvin rehevä. Myös a-klorofyllipitoisuuden perusteella järvi on ollut hyvin rehevä vuosien 1989-2016 aikana.

Muu veden laatu

 

BIOLOGINEN SEURANTA

Päivitetty 29.12.2017 

Plankton ja kasvillisuus

Tjusträskistä on kirjattu sinileväkukinta ympäristöhallinnon levärekisteriin vuodelta 2000. Lisäksi elokuussa vuonna 2009 on havaittu vedessä runsaasti sinilevää (rap. Aki Mettinen 2009).

Kasvillisuus koostuu pääosin ilmaversoisista ja järviruokokasvustot ovat levinneet laajalle alueelle. Kelluslehtisten kasvien alue on pieni. Uposlehtisiä kasveja on todennäköisesti vähän veden sameuden vuoksi (Hagman 2009). Tjusträskissä on tavattu lisäksi uhanalaista suomenlummetta (Niinimäki ja Kauppinen 2005).

Heinä- ja elokuussa 2016 otettujen kasviplanktonnäytteiden perusteela Tjusträsk oli rehevä.Haitallisten sinilevien osuudet olivat heinäkuussa 14 % ja elokuussa 9 %. Näytteissä suurin leväryhmä olivat piilevät (Koivunen, J.& Palomäki, A. 2017: Uudenmaan järvien kasviplanktonlajisto ja -biomassa vuonna 2016. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 55/2017).

Pohjaeläimet

Tjusträsketistä on otettu pohjaeläinnäytteitä vuosina 2006, 2009, 2012. Syvänteessä vallitsevia ryhmiä ovat olleet torvimadot (Potamothrix, Tubifex), surviaissääsket (Chironomus semireductus) ja sulkasääsket (Chaoborus flavincans).

Kalasto

Vuonna 1996 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n tekemässä Siuntionjoen vesistön kalataloudellisessa yhteistarkkailussa selvitettiin Tjusträskin kalaston rakennetta. Koekalastussaalis oli pieni ja kalasto on särkivaltainen (yleisimmät kalat lahna ja pasuri). Kalastustiedustelun mukaan yleisimmin kalastettiin haukea ja kuhaa (Ranta ja Muttilainen 1996). Tjusträskiin on suositeltu hoitokalastusta särkikalojen vähentämiseksi (Niinimäki ja Kauppinen 2005). Siuntionjoen vesistössä esiintyy myös alkuperäistä uhanalaista meritaimenta. Lisäksi sinne on istutettu pienimäärä karppeja.

  
Muutos järven tilassa

Järven tila on heikentynyt hoitotoimenpiteistä huolimatta ja rehevöityminen jatkunut. Happitilanne on huonontunut pohjan läheisessä vedessä loppukesästä 90-luvun lopulta lähtien. Lisäksi levätuotannon suuruutta välillisesti kuvaava a-klorofyllipitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus ovat kasvaneet vuodesta 1974 vuoteen 2016.

Seuranta

Tjusträsk on osana Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua, johon kuuluu vedenlaadun seuranta, pohjaeläinseuranta sekä kalataloudellinen yhteistarkkailu.