Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Vahermanjärvi :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Vahermanjärven vesinäytteet on otettu länsipuolen syvänteeltä. Järveltä on tuloksia vuosilta 1964, 1974 ja 1984. Vuodesta 1993 lähtien näytteitä on otettu parin vuoden välein. HERTTA-tietokannassa viimeiset tulokset ovat vuodelta 2013. Analyysivalikoima on melko laaja (mm. happi, ravinteet, alkaliniteetti, kemiallinen hapen kulutus, pH, rauta, sameus, sähkönjohtavuus ja väriluku) ja aikasarjat alkavat yleensä 70-luvulta, osin jo vuodesta 1964.

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Tulosten mukaan veden happipitoisuus on pysynyt hyvänä.

Rehevyys

Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Vahermanjärvi on karu.

Muu veden laatu

Järvellä on levähaittarekisterin mukaan havaittu sinilevää viisi kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 1995, viimeisin merkintä on vuodelta 2006.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

Vahermanjärveltä on kasviplanktonrekisterissä laskentatuloksia heinä-elokuulta 2004, 2007 ja 2010. Niiden perusteella järvi on oligitrofinen (Keskitalo, J. 2012: Kasvipanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina 2010-2011. Moniste Lammin biologinen asema, 43 s.).

Pohjaeläimet

Vuonna 2004 Vahermanjärvestä tavattiin 6 ja vuoden 2010 näytteenotossa 8 pohjaeläintaksonia. Vuonna 2004 tavatut Stylodrilus heringianus-harvasukasmato ja Micropsectra-surviaissääski sekä vuonna 2010 tavattu jäännehalkoisjalkainen (Mysis relicta) ovat karuille järville tyypillistä lajistoa. Surviaissääskistä molempina näytteenottovuosina tavattu Sercentina coracina ja vuoden 2010 näytteissä esiintynyt Stictochironomus rosenschoeldi ilmentävät karuja tai lievästi reheviä olosuhteita.

Yleisesti ottaen järven lajisto ilmentää syvänteiden hyviä happiololoja, mitä tukevat myös järvestä samoilta vuosilta tehdyt vesikemialliset määritykset (HERTTA-tietokanta). Pohjaeläinten tiheys (1 263 yks. m-2) ja biomassa (2,4 g m-2) olivat vuonna 2010 jonkin verran aiempaa näytteenottovuotta korkeampia. Molemmat uudessa ekologisen tilan luokittelujärjestelmässä käytetyt indeksit (PICM ja PMA) luokittelivat Vahermanjärven tilan erinomaiseksi (Tolonen, K., T. 2012: Uudenmaan ELY-keskuksen syvännepohjaeläintulokset - vuosien 2010-2011 seurantanäytteet. Ympäristöntutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 35 s.).

Kalasto

 

  
Muutos järven tilassa

Ei muutoksia havaittavissa.

Seuranta

Vahermanjärven vedenlaatua on seurattu viimevuosina noin kahden vuoden välein. Seurantaa tulisi jatkaa edelleen. Myös kalaston perustilan selvittäminen koekalastamalla olisi tarpeen. Kalastustiedustelulla voitaisiin kartoittaa myös pyynnin ja saaliin määrää.