Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Lohja :: Järvet :: Vähä Ruokjärvi :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Vähä Ruokjärvestä on otettu vesinäytteitä vuosina 1991, 1992, 2005, 2011, 2013 ja 2014. Lisäksi happipitoisuutta on seurattu vuosina 1997 – 1998.

Vedestä on tutkittu mm. : lämpötila (°C), näkösyvyys (m), happi (mg/l), hapen kyllästysaste (%), kemiallinen hapen kulutus (mg/l), kokonaisfosfori (µg/l), kokonaistyppi (µg/l), alkaliniteetti (mmol/l), pH, sähkönjohtavuus (mS/m), väriluku (mg Pt/l) ), ammoniumtyppi (µg/l), rauta (µg/l), sameus (FNU, FTU), nitriitti-nitraattityppi (µg/l), kalium (mg/l), kalsium (mg/l), kloridi (mg/l), mangaani (µg/l), natrium (mg/l), magnesium (mg/l), sulfaatti (mg/l) ja klorofylli-a (µg/l).

Näytteitä on otettu kolmelta alueelta (keskiosa, itäosa, länsiosa).

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Vähä Ruokjärven alusvedessä on todettu hapettomuutta sekä kesäisin että talvisin.

Elokuussa 2014 Vähä Ruokjärven happitilanne oli järven itä- ja länsipään syvänteissä pintavedessä hyvä, mutta pohjan läheltä happi oli molemmissa loppunut ja vesi haisi rikkivedylle. Länsiosan syvemmällä havaintopaikalla happi mitattiin myös välivedestä (3 m) ja siinäkin syvyydessä happipitoisuus oli heikko (0,6 mg/l, kyllästysaste 6 %).

Rehevyys

Vähä Ruokjärvi voidaan luokitella keskireheväksi-reheväksi järveksi kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuutensa perusteella.

Elokuussa 2014 Vähä Ruokjärven pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät länsiosassa keskinkertaista, itäosassa selvää rehevyyttä. Vaikka happipitoisuus oli loppunut alimmissa mittaussyvyyksissä ei se näyttänyt aiheuttavan merkittävää fosforin liukenemista pohjasedimentistä veteen. Sen sijaan typen osayhdistettä ammoniumtyppeä vapautui veteen läntisen syvänteen pohjalta. Pintaveden  ammoniumtyppipitoisuudet olivat normaalit.

Muu veden laatu

Vähä Ruokjärvessä ei ole havaittu sinileväkukintoja ympäristöhallinnon levähaittarekisterin mukaan.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

Vähä Ruokjärvestä on otettu yksi kasviplanktonnäyte elokuussa 2011. Sen perusteella järvi on meso-eutrofinen ja limalevävaltainen (Keskitalo, J. 2012: Kasvipanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina 2010-2011. Moniste Lammin biologinen asema, 43 s.).

Pohjaeläimet

 

Kalasto

 

  
Muutos järven tilassa

Kesän 2014 tulosten perusteella näyttäisi siltä, että Vähä Ruokjärven rehevyys olisi kasvamassa. Näytteet otettiin kuitenkin pitkään jatkuneen hellejakson aikana, jolloin kaikissa järvissä oli runsaasti happea kuluttavaa perustuotantoa.

Seuranta

Vähä Ruokjärven rehevyyttä ja happitilannetta kannattaa seurata.