Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Kirkkonummi :: Järvet :: Loojärvi :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Päivitetty 26.11.2018

Loojärven veden laatua on tutkittu alkaen vuodesta 1963. Eniten vesinäytteitä on otettu järven keskiosasta, jossa näytekertoja on runsaat 60, uusimmat vuodelta 2018. Joitakin näytteitä on otettu myös järven pohjois- ja eteläosasta. Suuri osa näytteistä on otettu Kirkkonummen kunnan toimeksiannosta.

Vesinäytteistä on määritetty useita eri vedenlaatuominaisuuksia, mutta eniten kuitenkin happea, ravinteita, pH:ta, alkaliniteeettia, sähkönjohtavuutta, sameutta, kemiallista hapenkulutusta, veden väriä, rautapitoisuutta ja ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuutta.

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Vielä 1980-luvulla Loojärvestä todettiin, että sen happipitoisuus on keskimäärin tyydyttävä johtuen veden nopeasta vaihtumisesta. 1990-luvun alussa keskiosan havaintopaikalla oli kuitenkin pariinkin otteeseen hapettomuutta pohjan tuntumassa. Sen jälkeenkin happipitoisuus on ajoittain laskenut lähelle nollaa, viimeksi heinäkuussa 2014.

Heinäkuussa 2018 järven happipitoisuus oli pintavedessä hyvä, mutta ylikyllästeinen ja kolmen metrin syvyydessä tyydyttävä (5,1 mg/l, hapen kyllästysaste oli 61 %).

Rehevyys

Pintaveden kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotantoa mittaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella Loojärvi on erittäin rehevä. Erityisesti fosforipitoisuudet myös vaihtelevat voimakkaasti.

Heinäkuussa 2018 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli 150 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1200 µg/l.

Muu veden laatu

Loojärven näkösyvyys oli heinäkuussa 2018 vain 30 cm. Näytteenottaja luonnehti järven veden ulkonäköä kesällä vihreäksi ja sameaksi. Ulosteperäisiä bakteereita ei todettu näytteessä.

BIOLOGINEN SEURANTA

Päivitetty 29.12.2017

Plankton ja kasvillisuus

1980-luvulla Loojärvessä sanottiin olevan jatkuva leväkukinta (Virokannas, S. 1987: Kirkkonummen vesistöjen tila, kuormitus, sieto ja käyttökelpoisuus. Vesistökohtainen tarkastelu. Kirkkonummen kunta, kaavoitustoimisto). Tarkkoja tietoja järven silloisista  sinileväkukinnoista ei kuitenkaan ole saatavilla.

Loojärvessä vallitsi kesän 2016 näytteenoton aikaan sinileväkukinta, jota kuitenkin luonnehdittiin lieväksi. Mikroskopoidussa näytteessä oli Anabaena-, Microcystis- ja Chroococcus-sinileväsukujen lajeja. Veden korkea a-klorofyllipitoisuus, korkea pH ja pintaveden hapen ylikyllästeisyys ilmensivät osaltaan voimakasta planktonlevätuotantoa.

Samaan aikaan otetun varsinaisen kasviplanktonnäytteen perusteella planktonlevästön kokonaisbiomassa viittasi erittäin rehevään vesistöön. Suurin leväryhmä olivat sinilevät, valtalaji oli rihmamainen Anabaena smithii (Koivunen, J.& Palomäki, A. 2017: Uudenmaan järvien kasviplanktonlajisto ja -biomassa vuonna 2016. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 55/2017).

Pohjaeläimet

 

Kalasto

 

  
Muutos järven tilassa

Loojärvi on ollut rehevä jo kauan, selvää suuntaa ravinnepitoisuuksien kehityksessä ei ole nähtävissä.

Seuranta

Kirkkonummen kunta on seurannut Loojärven tilaa säännöllisesti. Rehevän järven seurantaa on syytä jatkaa.