TUTKIMUKSET

Ylimmäisestä Hauklammesta on otettu vesinäytteitä vuosina 1984, 1990 – 1995, 2000, 2003 ja 2015. Vuoden 2015 näytteet otettin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta liittyen kunnan lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristönsä tilaa.

Järvestä on tutkittu mm.: Lämpötila (°C), alkaliniteetti (mmol/l), alumiini (µg/l), pH, sähkönjohtavuus (mS/m), väriluku (mg Pt/l) ), fosfaattifosfori (µg/l), kalium (mg/l), kalsium (mg/l), kloridi (mg/l), magnesium (mg/l), natrium (mg/l), nitriittityppi (µg/l), nitraattityppi (µg/l), sulfaatti (mg/l), näkösyvyys (m), asiditeetti (mmol/l), happi (mg/l), hapen kyllästysaste (%), kokonaisfosfori (µg/l), kokonaistyppi (µg/l), ammoniumtyppi (ug/l), a-klorofylli (ug/l)

Vesinäytteitä on otettu 2 eri havaintopaikasta.

VEDEN LAADUN SEURANTA

HappitilanneYlimmäisen Hauklammen pintaveden (1 m) happipitoisuus oli vuoden 2015 kaikilla kolmella näytekerralla hyvä. Myös välivedessä (5 m) tilanne oli hyvä tai tyydyttävä. Metrin päässä pohjasta (8 m) pitoisuus oli helmikuussa 5,9 mg/l (39 %), kesäkuussa 3,5 mg/l (28 %) ja elokuussa 0,5 mg/l (4 %), joten tilanne huononi syvänteen pohjalla hiljalleen kesän kuluessa. Tilanne ei kuitenkaan ollut huolestuttava, koska happi heikkeni vain syvänteen pohjan tuntumassa.
Rehevyys

Järvestä mitatut kokonaisfosforipitoisuudet (marraskuussa 1990: 10 µg/l, helmikuu 2015: 7 µg/l, kesäkuu 2015: 10 µg/l, elokuu 2015: 6 ug/l) ilmentävät karua vettä. Myös vuoden 2015 kokonaistyppipitoisuudet olivat pieniä (250-340 µg/l).

Kesä- ja elokuussa 2015 mitatut a-klorofyllipitoisuudet (3,9 ja 2,2 µg/l) ilmensivät nekin hyvin vähäistä levätuotannon tasoa.

Muu veden laatu

Vuoden 2015 tutkimusten mukaan Ylimmäinen Hauklampi on kirkasvetinen ja pH:ltaan hapan. Järvessä ei tiettävästi ole todettu sinileväkukintoja.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

 

Pohjaeläimet

 

Kalasto

 

  
Muutos järven tilassa

Näyttää siltä, että Ylimmäinen Hauklampi on pysynyt karuna kirkasvetisenä järvenä.

Seuranta

Mikäli Ylimmäisen Hauklammen kuormitusolosuhteissa ei tapahdu oleellisia muutoksia, riittänee  että järven veden laatua seurataan 10-15 vuoden välein.