Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Karkkila :: Järvet :: Ahmoolammi :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Päivitetty 30.8.2017

Ahmoolammista on otettu vesinäytteitä vuosina 1985, 1991, 2002, 2006, 2009, 2011-2013 ja 2017. Pääsosa uusimmista näytteistä on otettu Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta perustuen Karkkilan alueen vesistöjen seurantaohjelmaan.

Ahmoonlammesta tutkittuja vedenlaatuominaisuuksia: Lämpötila (°C), näkösyvyys (m), happi (mg/l), hapen kyllästysaste (%), kemiallinen hapen kulutus (mg/l), kokonaisfosfori (µg/l), kokonaistyppi (µg/l), fosfaattifosfori (µg/l), klorofylli-a (µg/l), (alkaliniteetti (mmol/l), pH, sähkönjohtavuus (mS/m), väriluku (mg Pt/l) ), ammoniumtyppi (µg/l), rauta (µg/l), sameus (FNU, FTU), fluoridi (µg/l), kemiallinen hapen kulutus (mg/l), kalium (mg/l), kalsium (mg/l), kloridi (mg/l), magnesium (mg/l), mangaani (µg/l), nitriitti-nitraattityppi (µg/l), sulfaatti (mg/l), nitraattityppi (µg/l), nitriittityppi (µg/l), piidioksidi (mg/l)

Näytepisteitä: 1

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Ahmoolammissa on esiintynyt sekä kesäisin että talvisin happikatoja pohjan läheisessä vedessä. Tuoreimpien tulosten mukaan tilanne oli seuraava:

Happipitoisuus oli sekä maalis- että elokuussa 2017 metrin syvyydessä hyvä, mutta metrin päässä pohjasta pitoisuus oli helmikuussa heikko ja elokuussa happi oli kokonaan loppunut syvänteen pohjalta. Rikkivedyn haju oli merkki hapen loppumisesta. Samaan aikaan happipitoisuus oli heikko myös välivedessä 4 metrissä. Hapen loppuminen aiheutti jonkin verran ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä veteen. Tämä ns. sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ollut kovin voimakasta.

Rehevyys

Ahmoolammi voidaan luokitella lievästi reheväksi - keskireheväksi järveksi pintaveden kokonaisfosforipitoisuuksien (15-27 µg/l) perusteella.

Vuonna 2017 pintaveden ravinnepitoisuudet ilmensivät molemmilla näytekerroilla vähäistä rehevyyttä, myös kesällä mitattu a-klorofyllipitoisuus oli pieni.

Muu veden laatu

Vuoden 2017 näytteenottojen aikaan vesi oli ulkonäöltään kirkasta, talvella ruskeaa ja kesällä kellertävää. Näkösyvyys oli talvella 1,3 m ja kesällä 2 m.

Veden pH oli normaali: talvella jonkin verran hapan, kesällä perustuotannon kiihtymisen vaikutuksesta pintavedessä jonkin verran emäksinen. Veden sameuslukemat olivat pienet.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

Ahmoolammissa ei ole esiintynyt sinileväkukintoja levähaittarekisterin mukaan. Kesäkuun 2009 näytteenoton yhteydessä todettiin kuitenkin jonkin verran sinilevää järven pintavedessä.

Ahmoolammin kasviplanktonia on tutkittu vuosina 2006 ja 2011. Tulosten perusteella järvi on mesotrofinen-eutrofinen järvi, jossa esiintyy sinileviä ajoittain runsaasti ja limalevää vaihtelevia määriä (Keskitalo, J. 2012: Kasvipanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina 2010-2011. Moniste Lammin biologinen asema, 43 s.)

Pohjaeläimet

 

Kalasto

 

  
Muutos järven tilassa

Ahmoonlammin tilassa ei ole todettavissa selvää muutossuuntaa. Vuonna 2017 tehtyjen mittausten mukaan järven tila oli hyvä lukuun ottamatta syvänteen pohjan happipitoisuutta. Kesällä heikon happipitoisuuden alue ulottui pohjalta väliveteen saakka.

Seuranta

Tulosten perusteella Ahmoonlammi on keskirehevä - rehevä, mutta ravinnetaso ei ole huolestuttava. Kuitenkin kesäaikainen hapen loppuminen saattaa aiheuttaa rehevyyden kiihtymistä. Happi- ja ravinnetilanteen seuranta on tarpeen muutaman vuoden välein.