Kunnat

Etusivu :: Kunnat :: Inkoo :: Järvet :: Bjuseträsk :: Tutkimukset

TUTKIMUKSET

Bjuseträskin veden laatua on tutkittu ensimmäisen kerran lokakuussa 1985 (Lönnqvist & Helminen 1985) ja sen jälkeen vuosina 1990, 1992, 1994, 1995 ja 2013. Vedestä on analysoitu useita laatuominaisuuksia, eniten on kuitenkin mitattu ravinteisiin, happamuuteen ja humukseen liittyviä vedenlaatuominaisuuksia.

VEDEN LAADUN SEURANTA

Happitilanne

Bjuseträskin happitilanne on 1990-luvun ja vuoden 2013 tutkimusten perusteella ollutt pääasiassa hyvä. Vuoden 1995 lopputalven mittauksissa pohjanläheisen veden happi oli kuitenkin kulunut vähiin.

Rehevyys

Avovesiajan kokonaisfosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Myös a-klorofyllipitoisuudet osoittavat samaa. Näkösyvyys oli peräti 2,2 m vuonna 2013.

Muu veden laatu

Vuoden 2013 tulosten mukaan järvi oli happamuustasoltaan neutraali, ravinnetasoltaan lievästi rehevä. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat normaalit.

BIOLOGINEN SEURANTA 

Plankton ja kasvillisuus

 

Pohjaeläimet

 

Kalasto

Bruksträsketin valuma-alueella, jossa Bjuseträsk on, esiintyy ainakin ahventa ja haukea.

  
Muutos järven tilassa

Bjuseträsketin veden laatu on vaihdellut useiden ominaisuuksien osalta. Suurin muutos 1980- ja 1990-luvuilta vuoteen 2013 mennessä oli sähkönjohtavuuden (5,1-6,4 mS/m → 3,7 mS/m) pieneneminen, joten veteen liuenneiden epäorgaanisten suolojen määrä oli vähentynyt.

Seuranta

Bjuseträskin perustila vaikuttaa melko hyvältä. Järven veden laatua voisi seurata esimerkiksi 10 vuoden välein.