Länsi-Uudenmaan pintavedet – ainutlaatuisia vesistöjä latvapuroilta merelle 

LUVY toimii monimuotoisilla vesistöalueilla. Valuma-alueen latvojen pienvedet – norot, purot ja lammet – saavat alkunsa pohjavedestä purkautuvista lähteistä. Kirkasvetisten purojen viileä vesi metsäisine ympäristöineen on tärkeä elinympäristö monille nisäkkäille, linnuille, kaloille, hyönteisille ja kasveille. Pienvesistöt ympäristöineen ovatkin kiehtova osa Länsi-Uudenmaan luontoa. Latvavesistöistä vesi virtaa edelleen suurempiin jokiin ja järviin päätyen lopulta Suomenlahden rannikkovesiin. Länsi-Uudenmaan suuret järvet, Lohjanjärvi ja Hiidenvesi, ovat luonnostaankin suhteellisen reheviä ja sameita johtuen mm. alueen maaperän luontaisesta ravinteisuudesta ja savisuudesta. Järvien epäsäännöllisen muodon, syvien selkäalueiden ja suljettujen lahtien vuoksi vedenlaatu vaihtelee suuresti näiden järvien eri osa-alueilla. Suurten järvien lisäksi Länsi-Uudenmaan aluetta pirstovat lukuisat pienemmät järvet ja lammet. Alueella sijaitsee myös ainutlaatuinen vuonomainen Pohjanpitäjänlahti sekä upea Suomenlahden rannikko saaristoineen. 

Länsi-Uudenmaan vesistöt ja niitä ympäröivät luontoalueet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Voit lähteä uimaan, kalaan tai melomaan järviketjun halki kohti merta. Lintujen elämää rehevillä kosteikoilla voit seurata helposti lintutornista ja alueen luontopolut, suojelualueet ja kosket ovat suosittuja ja helposti saavutettavia virkistyskohteita. Vesien puhtaudesta huolehtiminen on yhteinen asiamme. 

Vesien tila – toimintamme vaikutus näkyy vesissämme 

Länsi-Uudenmaan vesistöistä monet ovat luontaisesti savisameita ja reheviä. Vuosikymmenten saatossa veden laatu ja vesistöjen ekologinen tila ovat kuitenkin heikentyneet pääosin ihmistoiminnan seurauksena. 

Vesistöjen tilaan ovat vaikuttaneet voimakkaasti mm. teollisuuden, asutuksen sekä maatalouden ravinne- ja muu kuormitus. Kuormitusta tulee vesistöihin sekä pistemäisistä lähteistä kuten jätevedenpuhdistamoista, mutta myös hajakuormituksena maataloudesta ja haja-asutuksesta. Liiallisen ravinnekuormituksen johdosta rehevöitymisen haittavaikutukset, kuten veden pinnalla kelluvat sinilevälautat, järvenpohjan happikato, rantojen umpeenkasvu ja kalaston muuttuminen, ovat arkipäivää monessa vesistössä. 

Valtion ympäristöviranomaisten julkaisemaan vesistön ekologisen tilan luokitukseen vaikuttavat veden laadun lisäksi erityisesti biologiset tekijät kuten kalojen ja vesikasvien tila. Jokien ekologiseen tilaan vaikuttavat ravinnekuormituksen lisäksi vesivoiman tuotantoon rakennetut padot, jotka estävät kalojen nousun latvavesiin kutemaan.