Vesientila.fi

Antiaisen pinta-ala on noin 88 ha. Antiainen on osa Tarkeelanjärven vesistöaluetta. Järven valuma-alue koostuu pääosin metsistä. Asutus on keskittynyt järven pohjois- ja eteläpuolelle. Antiainen on muodoltaan epäsäännöllinen ja rantaviiva on mutkitteleva. Järvi on yhteydessä yläpuoliseen Saukonpäähän ja Antiaisesta veden laskevat Vahermanjärveen. Kuormitus on vähäistä ja luonnon huuhtouman ja ilmalaskeuman osuus on suuri. Järvi on arvioitu yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomaiseksi (Heitto ja Niinimäki 2002). Antiainen luokitellaan väriluvun ja koon perusteella pieniin humusjärviin (väriluku keskimäärin 36 mg Pt/l).

Perustiedot
Vesistöalue	23.063 Tarkeelanjärven alue
Pinta-ala	87.711 ha
Rantaviivaa	8.938 km
Keskisyvyys	2.97 m
Suurin syvyys	12.15 m
Järvityyppi
Valuma-alueen pinta-ala	0.0 ha
Valuma-alueen kuvaus
Suurimmat saaret
Järven muoto
Järveen tulevat joet
Järvestä lähtevät joet
Kuormitus
Kunnostukset	Antiaiselle ei ole suunnitteilla kunnostuksia. Tärkeänä on pidetty järven erinomaisen tilan säilyttämistä (Heitto ja Niinimäki 2002).
Virkistyskäyttö ja uimarannat	Antiainen on osa vesistöreittiä, joka on tunnettu melojien keskuudessa. Heinäjärveltä pääsee Saloveden, Saarijärven ja Jäljänjärven kautta Saukonpäälle sekä sieltä Antiaiselle. Matkaa voi jatkaa vielä maakannaksen ylitettyä Tämäkohtuun ja keskivedelle (HS 9.6.2007).
Rajoitukset
Paikallinen suojeluyhdistys
Lisätietoa	Heitto, A. ja Niinimäki, J. 2002: Nummi-Pusulan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmat. Uudenmaan ympäristökeskuksen monisteita Nro 115. Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki. 80 s. Helsingin Sanomat 2007: Seitsemän melontareittiä. Julkaistu 9.6.2007 www.hs.fi/matkailu Joensuu, I. et al. 2010: Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Julkaisu 1/2010. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Helsinki. 187 s.

Antiaisen vedenlaatua on seurattu jokseenkin säännöllisesti vuosina 1968, 1984, 1996, 2000, 2003, 2004 ja 2008. Vesinäytteet on otettu lopputalvella ja/tai loppukesällä järven itäosassa olevasta syvänteestä. Vesinäytteitä on otettu pinnasta, välisyvyydestä ja pohjan läheisestä vedestä. Näytteistä on määritetty mm. happi, ravinteet, alkaliniteetti, kemiallinen hapen kulutus, sameus, pH, väri, sähkönjohtavuus ja lämpötila.

Tutkimukset
Veden laatu
Plankton ja kasvillisuus
Pohjaeläimet
Kalasto
Veden laadun seuranta
Happitilanne	Jos järvessä esiintyy happiongelmia, ne ovat yleensä havaittavissa pohjan läheisessä vedessä veden ollessa lämpötilakerrostunutta, jolloin se ei pääse sekoittumaan. Antiaisessa veden happitilannetta on seurattu kesä- ja talvikerrostuneisuuden aikaan. Alkuvuoden happitilanne on ollut tutkimusvuosina hyvä pohjan läheisessä vedessä. Hapen kyllästys-% on ollut pohjan läheisessä vedessä vähintään 32 %, paitsi vuonna 2003, jolloin hapen kyllästys laski kolmeen prosenttiin. Loppukesän happitilanne on heikentynyt 2000-luvulla. Pohjan läheisestä vedessä happea on ollut niukasti ja hapen kyllästys on ollut alle 10 % vuosina 2000 ja 2003.
Rehevyys	Järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet tutkimusvuosina loppukesästä pintavedessä alhaisia. Järvi on puhdasvetinen ja veden laadulta erinomaisessa tilassa (aineisto kerätty 2000-2007, Joensuu et al. 2010).
Leväkukinnat	Antiaiselta ei ole raportoituja leväkukintoja ympäristöhallinnon levähaittarekisterissä vuosina 2005-2010.
Biologinen seuranta
Plankton ja kasvillisuus	Antiaisen kasviplanktonlajisto edustaa erinomaista ekologista tilaa (Jensuu et al. 2010)
Pohjaeläimet	ei tietoa.
Kalasto	Antiainen kuuluu Nummi-Pusulan kalastusalueeseen, jossa pääsaaliskalat ovat hauki, ahven ja kuha (www.kalaan.fi/kalapaikat)
Muutos järven tilassa	Vähäisten veden laatuhavaintojen perusteella Antiaisen tilassa ei näytä tapahtuneen suuria muutoksia.
Seuranta	Antiaisen vedenlaatua on seurattu viimeksi vuonna 2008. Alhaisen happipitoisuuden vuoksi vedenlaatua on syytä seurata säännöllisesti.
Yhteenveto