Vesientila.fi

Bruksträsket on muodoltaan erittäin vaihteleva, reilun 300 ha suuruinen järvi Inkoon länsiosassa. Järvi ulottuu pohjoisosastaan Raaseporin puolelle. Järveen laskeva Långån virtaa laajojen suoalueiden läpi ja tuo järveen humuspitoista vettä. Järvi luokitellaankin humusjärvien luokkaan kuuluvaksi. Bruksträsket järven syvänteessä esiintyy kerrostuneisuuskausina happivajetta, mikä voi aiheuttaa ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä. Sisäisen kuormituksen määrä riippuu syvänteen laajuudesta. Järvi kuuluu kuitenkin hyvään ekologiseen luokkaan.

Perustiedot
Vesistöalue	81.070 Bruksträsketin valuma-alue
Pinta-ala	311.0 ha
Rantaviivaa	37.6 km
Keskisyvyys	0.0 m
Suurin syvyys	14.0 m
Järvityyppi	Pienet humusjärvet (Ph)
Valuma-alueen pinta-ala	4190.0 ha
Valuma-alueen kuvaus	Bruksträsketin valuma-alueesta 14,8 % on vesialueita. Peltoa lähialueella on vähän, mutta pohjoisesta laskevan joen ympäristössä on suurehkoja soita.
Suurimmat saaret	Bodaholmen, Haraholmen, Tallholmen, Sepän saari
Järven muoto	Erittäin monimuotoinen ja vaihteleva. Paljon kapeita salmia ja lahtia.
Järveen tulevat joet	Långån kokoaa vesiä Högbensjöstä laskevasta Starkomån joesta, Tärnanista tulevasta Kullidsbäckenistä sekä laajoilta suoalueilta ja laskee lopulta Bruksträsketin pohjoispäähän. Bjuseträsk laskee Bruksträsket järven itäosaan, Brännäsvikeniin. Lisäksi järveen laskee joitakin pienempiä puroja ja ojia.
Järvestä lähtevät joet	Bruksträsket laskee järven etäläosasta, Fagervikista lähtevien kahden uoman kautta läheiseen Backavikeniin ja sieltä Fagervikeniin.
Kuormitus	Järven ympäristössä ei ole suuria peltoalueita, joten maatalouden hajakuormitus lienee kohtuullista. Soilta tuleva humuspitoinen valumavesi näkyy kemiallisen hapen kulutuksen arvoissa. Ranta-alueet ovat suurelta osin rakentamatonta metsämaata. Asutuksen jätevesikuormitus on vähäistä. Hapettomuus järven syvänteessä voi aiheuttaa sisäistä kuormitusta.
Kunnostukset	Ei tietoa.
Virkistyskäyttö ja uimarannat	Asutusta järven rannoilla on vähän. Rakentamattomana säilyneen monimuotoisen järven virkistyllinen arvo sinänsä on merkittävä.
Rajoitukset	Ei tietoa.
Paikallinen suojeluyhdistys	Ei tietoa.
Lisätietoa

Bruksträsketin ensimmäiset vedenlaatutulokset ovat vuodelta 1970. Keskiosan syvänteeltä seuraavat näytteet otettiin vuonna 1985. 2000-luvulla veden laatua on seurattu kaksi kertaa, 2004 ja 2006. Parkuddenista näytteitä otettiin vuosina 1995 ja 1996.

Yleensä vesinäytteistä on selvitetty happi- ja kokonaisravinnepitoisuuksien lisäksi pH, sähkönjohtokyky, väriarvo, sameus, alkaliteetti ja rautapitoisuus. Vuonna 2006 tutkittiin myös mm. liukoiset ravinteet sekä klorofyllipitoisuus.

Kasviplanktonnäytteet otettu kerran. Vesikasvillisuudesta ei tietoa. Kalastotiedot on saatu Inkoon kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelmasta (2001).

Tutkimukset
Veden laatu	Bruksträsketin ensimmäiset vedenlaatutulokset ovat vuodelta 1970. Keskiosan syvänteeltä seuraavat näytteet otettiin vuonna 1985. 2000-luvulla veden laatua on seurattu kaksi kertaa, 2004 ja 2006. Parkuddenista näytteitä otettiin vuosina 1995 ja 1996. Yleensä vesinäytteistä on selvitetty happi- ja kokonaisravinnepitoisuuksien lisäksi pH, sähkönjohtokyky, väriarvo, sameus, alkaliteetti ja rautapitoisuus. Vuonna 2006 tutkittiin myös mm. liukoiset ravinteet sekä klorofyllipitoisuus.
Plankton ja kasvillisuus	Kasviplanktonnäytteet otettu kerran. Vesikasvillisuudesta ei tietoa.
Pohjaeläimet	Ei tietoa.
Kalasto	Kalastotiedot on saatu Inkoon kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelmasta (2001).
Veden laadun seuranta
Happitilanne	Bruksträsket kerrostuu lämpötilan suhteen selvästi. Syvänteessä happi on kulunut loppuun sekä kesällä että talvella. Vuonna 2006 hapeton alue ulottui ainakin 7 metrin syvyyteen. Heikko happipitoisuus ilmenee myös kohonneina ammoniumtyppi- ja rautapitoisuuksina pohjavedessä.
Rehevyys	Harvojen mittaustulosten perusteella Bruksträsket voidaan luokitella reheväksi järveksi. Kokonaisfosfori- ja klorofylliarvot eivät kuitenkaan ole merkittävän korkeat.
Leväkukinnat	Ei havaintoja levähaittarekisterissä viime vuosilta.
Biologinen seuranta
Plankton ja kasvillisuus	Kasviplanktonin perusteella järvi luokitellaan hyvälaatuiseksi vesistöksi.
Pohjaeläimet	Ei tietoa.
Kalasto	Järven tärkeimmät saalislajit ovat hauki ja kuha. Fagervikin padot estävät vaelluskalojen nousun merestä järveen.
Muutos järven tilassa	Näytteitä on vain muutamalta vuodelta eikä muutosta järven tilassa voi niiden perusteella arvioida.
Seuranta	2000-luvulla veden laatua on seurattu kaksi kertaa. Muutaman vuoden välein tehtävä seuranta olisi tarpeen. Kalaston ja pohjaeläimistön tila tulisi selvittää.
Yhteenveto	-