Vesientila.fi

Bjuseträsk on pienijärvi Inkoossa Bruksträsket ja Marsjö järvien välissä. Järveen ei todennäköisesti kohdistu merkittävästi luonnontilaa suurempaa kuormitusta. Asutusta järven rannoilla ei ole. Veden laatua ei ole tutkittu vuoden 1995 jälkeen. Tällöin Bjuseträsk oli vain lievästi rehevä ja happitilanne melko hyvä. Järven vesikasvillisuudesta, kalastosta tai pohjaeläimistä ei ole tietoa.

Perustiedot
Vesistöalue	81.070 Bruksträsketin valuma-alue
Pinta-ala	33.0 ha
Rantaviivaa	4.8 km
Keskisyvyys	0.0 m
Suurin syvyys	6.0 m
Järvityyppi	Ei tyypitelty
Valuma-alueen pinta-ala	0.0 ha
Valuma-alueen kuvaus	Järven lähiympäristö on pääosin metsämaata. Aivan järven tuntumassa ei ole peltoja eikä myöskään asutusta.
Suurimmat saaret	Bjuseholm
Järven muoto	Noin kilometrin pituinen, keskiosastaan hieman kapeampi järvi.
Järveen tulevat joet	Järveen tulee vettä vain muutamista puroista ympäristön soilta ja metsistä.
Järvestä lähtevät joet	Bjuseträsk laskee länsiosastaan Bruksträsket järven Brännäsvikeniin.
Kuormitus	Järveen ei kohdistu pistekuormitusta. Aivan lähialueilla ei ole peltoja, joten maatalouden hajakuormitus on vähäistä tai sitä ei ole. Järven rannoilla ei ole myöskään asutusta.
Kunnostukset	Ei tietoa.
Virkistyskäyttö ja uimarannat	Ei asutusta rannoilla. Rakentamattomana ja melko luonnontilaisena säilyneen ympäristön arvo sinänsä on merkittävä.
Rajoitukset	Ei tietoa.
Paikallinen suojeluyhdistys	Ei tietoa.
Lisätietoa

Bjuseträskin veden laatua on tutkittu vuosina 1990, 1992, 1994 ja 1995. Viime tutkimuskerroilla vedestä on analysoitu mm. happi- ja ravinnepitoisuus, pH, sähkönjohtokyky ja väriluku.

Tutkimukset
Veden laatu	Bjuseträskin veden laatua on tutkittu vuosina 1990, 1992, 1994 ja 1995. Viime tutkimuskerroilla vedestä on analysoitu mm. happi- ja ravinnepitoisuus, pH, sähkönjohtokyky ja väriluku.
Plankton ja kasvillisuus	Ei tietoa.
Pohjaeläimet	Ei tietoa.
Kalasto	Ei tietoa.
Veden laadun seuranta
Happitilanne	Bjuseträskin happitilanne on harvoina tutkimuskertoina pysynyt melko hyvänä. Vuoden 1995 lopputalven mittauksissa pohjanläheisen veden happi oli kuitenkin kulunut vähiin.
Rehevyys	Avovesiajan kokonaisfosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Myös a-klorofyllipitoisuudet osoittavat samaa.
Leväkukinnat	Ei tiedossa.
Biologinen seuranta
Plankton ja kasvillisuus	Ei tietoa.
Pohjaeläimet	Ei tietoa.
Kalasto	Ei tietoa.
Muutos järven tilassa	Vähäisten tietojen perusteellä muutosta ei voida havaita. Viimeiset tiedot ovat vuodelta 1995.
Seuranta	Vesinäytteitä ei ole otettu vuoden 1995 jälkeen. Järven tilaa olisi hyvä seurata muutaman vuoden välein.
Yhteenveto	-