Vesientila.fi

Ahviston pinta-ala on noin 12 ha. Ahvisto on osa Tyrylammen valuma-aluetta, joka muodostuu pääosin erilaisista kangasmetsistä. Peltoalueita on 13 % ja ne ovat keskittyneet järvien rannoille. Alueella ei ole merkittäviä pistekuormittajia. Pääosa kuormituksesta on peräisin maataloudesta, 74 % fosforista ja 44 % typin kuormituksesta. Muu kuormitus on peräisin metsätaloudesta, haja-asutuksesta ja laskeumasta. Asutusta järven rannoilla on jonkin verran. Ahvisto on matala ja muodoltaan epäsäännöllinen. Se sijaitsee koillis-lounassuunnassa. Ahvistossa on seurattu järven happamoitumiskehitystä. Alkaliniteetin perusteella järven puskurointikyky eli kyky vastustaa pH:n muutosta on tyydyttävä. Järvessä ei ole kuitenkaan havaittu pH:n laskua vaan Ahvisto on pysynyt neutraalina, eikä se ole happamoitunut (Ihalainen 1999).

Perustiedot
Vesistöalue	23.078 Tyrylammen valuma-alue
Pinta-ala	12.3 ha
Rantaviivaa	1.5 km
Keskisyvyys	0.0 m
Suurin syvyys	5.1 m
Järvityyppi	Ei tyypitelty
Valuma-alueen pinta-ala	0.0 ha
Valuma-alueen kuvaus
Suurimmat saaret	Ei saaria
Järven muoto	Pyöreähkö koillis-lounaissuuntainen järvi
Järveen tulevat joet	Järven eteläpuolelle laskee joitakin pieniä ojia ja puroja.
Järvestä lähtevät joet	Järven lounaispuolelta lähtee puro, jota pitkin Ahviston vedet laskevat Joutikkaaseen
Kuormitus
Kunnostukset	Ahvistolle ei ole suunnitteilla vesistökunnostuksia vaan tärkeänä on pidetty järven nykyisen tilan säilyttämistä (Heitto ja Niinimäki 2002).
Virkistyskäyttö ja uimarannat	Ahviston rannoilla on jonkin verran asutusta ja lomamökkejä.
Rajoitukset
Paikallinen suojeluyhdistys
Lisätietoa	Heitto, A. ja Niinimäki, J. 2002: Nummi-Pusulan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmat. Uudenmaan ympäristökeskuksen monisteita Nro 115. Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki. 80 s. Ihalainen, A: Happamoitumiskehitys Länsi-Uudenmaan pienissä järvissä 1990-luvulla. Alueelliset ympäristöjulkaisut 138. Uudenmaan ympäristökeskus. 78 s.

Ahviston vedenlaatua on seurattu jokseenkin säännöllisesti vuosina 1985, 1995, 1998, 1999, 2003 ja 2007. Vesinäytteet on otettu järven keskiosasta lopputalvella vuonna 1985 sekä vuodesta 1995 alkaen lopputalvella ja loppukesällä. Vesinäytteitä on otettu pinnasta ja pohjan läheisestä vedestä. Näytteistä on määritetty mm. happi, ravinteet, alkaliniteetti, kemiallinen hapen kulutus, sameus, pH, väri, sähkönjohtavuus, lämpötila ja bakteerit.

Tutkimukset
Veden laatu
Plankton ja kasvillisuus
Pohjaeläimet
Kalasto
Veden laadun seuranta
Happitilanne	Jos järvessä esiintyy happiongelmia, ne ovat yleensä havaittavissa pohjan läheisessä vedessä veden ollessa lämpötilakerrostunutta, jolloin se ei pääse sekoittumaan. Ahvistossa veden happitilannetta on seurattu kesä- ja talvikerrostuneisuuden aikaan. Alkuvuoden happitilanne on ollut tutkimusvuosina heikohko pohjan läheisessä vedessä vuosina 1995, 1998 ja 1999. Happipitoisuus on ollut pohjan läheisessä vedessä alle 1 mg/l. Vuosina 2003 ja 2007 lopputalvella happea oli pohjan läheisessä vedessä riittävästi. Pitkinä jäätalvina matalissa järvissä, joissa happivarannot ovat pienet, happi kuluu helposti loppuun. Loppukesästä happitilanne on ollut tutkimusvuosina hyvä. Pohjan läheisestä vedessä happea on ollut yli 5,9 mg/l.
Rehevyys	Järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet tutkimusvuosina loppukesästä pintavedessä alhaisia. Järvi on kirkasvetinen ja varsin niukkaravinteinen.
Leväkukinnat	Ahvistossa on havaittu sinileväkukinta 1.8.2006 (Anabaena lemmermannii). Kyseinen sinilevä saattaa muodostaa myrkyllisiä kantoja (rap. Eeva Ranta 2006)
Biologinen seuranta
Plankton ja kasvillisuus	Ei tietoa
Pohjaeläimet	Ei tietoa.
Kalasto	Ei tietoa.
Muutos järven tilassa	Vähäisten veden laatuhavaintojen perusteella Ahviston tilassa ei näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia.
Seuranta	Ahviston vedenlaatua on seurattu viimeksi vuonna 2007.
Yhteenveto