Vesientila.fi

Haarjärvi kuuluu Hämjoen valuma-alueeseen. Sen lähivaluma-alue on 60 ha (Ihalainen 2000). Haarjärven suurin syvyys on lähes 9 m ja keskisyvyys 4,3 m.

Haarjärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi, myös kasvillisuus sekä kalasto ilmentävät rehevyyttä. Kesällä syvänne on ollut usein hapeton.

Perustiedot
Vesistöalue	23.074 Hämjoen valuma-alue
Pinta-ala	27.1 ha
Rantaviivaa	2.6 km
Keskisyvyys	4.3 m
Suurin syvyys	8.7 m
Järvityyppi	Pienet humusjärvet (Ph)
Valuma-alueen pinta-ala	2100.0 ha
Valuma-alueen kuvaus	Valuma-alueella on peltoja ja aika paljon asutusta.
Suurimmat saaret	Ei saaria.
Järven muoto	Haarjärvi on muodoltaan pyöreähkö, eteläosaa kohden kapeneva.
Järveen tulevat joet	Haarjärveen tulee vesiä Valkjärvestä ja Iso Ruokjärvestä.
Järvestä lähtevät joet	Haarjärvi laskee Lohjanjärveen.
Kuormitus	Haarjärven valuma-alueella on jonkin verran peltoja ja aika paljon asutusta, joista voi tulla kuormitusta järveen. Kuormitus on keskisuurta.
Kunnostukset	Haarjärvessä on ollut kunnostusprojekti vuosina 2000 – 2010. Tehtyjä toimenpiteitä ovat olleet vesikasvien niitto, ulkoisen kuormitukseen vähentämiseen tähtäävät suunnitelmat ja koekalastukset.
Virkistyskäyttö ja uimarannat	Aika paljon asutusta järven rannalla.
Rajoitukset	Ei tietoa.
Paikallinen suojeluyhdistys	Ei tietoa.
Lisätietoa	Haarjärvi on luodattu 2001.

Haarjärvestä on otettu näytteitä vuosina 1996, 2000 – 2003, 2008 ja 2010.

Haarjärvestä tutkittuja vedenlaatuominaisuuksia: Lämpötila (°C), näkösyvyys (m), happi (mg/l), hapen kyllästysaste (%), kemiallinen hapen kulutus (mg/l), kokonaisfosfori (µg/l), kokonaistyppi (µg/l), klorofylli-a (µg/l), alkaliniteetti (mmol/l), pH, sähkönjohtavuus (mS/m), väriluku (mg Pt/l) ), ammoniumtyppi (µg/l), rauta (µg/l), sameus (FNU, FTU), nitriitti-nitraattityppi (µg/l), koliformiset bakteerit (kpl/100 ml), kokonaisrikki (mg/l), piidioksidi (mg/l), kiintoaine (mg/l)

Näytepisteitä: 1

Tutkimukset
Veden laatu	Haarjärvestä on otettu näytteitä vuosina 1996, 2000 – 2003, 2008 ja 2010. Haarjärvestä tutkittuja vedenlaatuominaisuuksia: Lämpötila (°C), näkösyvyys (m), happi (mg/l), hapen kyllästysaste (%), kemiallinen hapen kulutus (mg/l), kokonaisfosfori (µg/l), kokonaistyppi (µg/l), klorofylli-a (µg/l), alkaliniteetti (mmol/l), pH, sähkönjohtavuus (mS/m), väriluku (mg Pt/l) ), ammoniumtyppi (µg/l), rauta (µg/l), sameus (FNU, FTU), nitriitti-nitraattityppi (µg/l), koliformiset bakteerit (kpl/100 ml), kokonaisrikki (mg/l), piidioksidi (mg/l), kiintoaine (mg/l) Näytepisteitä: 1
Plankton ja kasvillisuus
Pohjaeläimet
Kalasto
Veden laadun seuranta
Happitilanne	Kesällä syvänne on usein ollut hapeton. Maaliskuun alussa 2010 happipitoisuus oli heikentynyt pohjan lähellä, mutta happea oli kuitenkin vielä jäljellä (1,2 mg/l, kyll. aste 9%). Elokuun alussa 2010 Haarjärven 8 metrisen syvänteen happipitoisuus oli heikko 4 metristä alaspäin ja metrin päässä pohjasta happi oli lähes lopussa ja vedessä oli rikkivedyn haju.
Rehevyys	Haarjärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi elokuun 2008 pintaveden kokonaisfosforipitoisuuden 30 µg/l mukaan.
Leväkukinnat	Haarjärvessä ei ole havaittu leväkukintoja ympäristöhallinnon levähaittarekisterin mukaan.
Biologinen seuranta
Plankton ja kasvillisuus	Haarjärven vesikasvillisuus on erilaista itä- ja länsirannoilla. Länsirantojen valtalajeja ovat järviruoko, ulpukka ja palpakot. Itärantojen lajeja ovat tummalahnaruoho ja nuottaruoho. Etelässä sijaitseva Tommanlahden perukka oli lähes umpeenkasvanut. Haarjärven kasviplankton kuvasti vuonna 2000 vain vähän rehevöityneen järven tilaa (Ihalainen 2001). Eläinplanktontulokset puolsivat tätä kyseisenä vuonna (Ihalainen 2001).
Pohjaeläimet	Ei tietoa
Kalasto	Koekalastuksen mukaan Haarjärvessä esiintyy haukea, siikaa, lahnaa, salakkaa, pasuria, särkeä, kiiskeä, ahventa ja kuhaa. Särkikalojen osuus lukumäärästä oli 53 %. Lisäksi Haarjärvessä esiintyy sorvaa, karppia, toutainta, suutaria ja madetta (Sundström ym. 2001b). Kalaston rakenne kertoo järven olevan rehevöitynyt (Sundström ym. 2001b).
Muutos järven tilassa	Haarjärven tilassa ei näyttäisi olevan näkyvissä selkeää trendiä.
Seuranta	Erilaisten vesikasvialueiden muutoksen seuranta tärkeää. Samoin rehevyyden ja happitilanteen seuranta on tärkeää.
Yhteenveto	Haarjärvi on rehevä järvi, jossa esiintyy kesäisin alusveden hapettomuutta. Haarjärven valuma-alueella on peltoja ja asutusta, josta aiheutuu kuormitusta järveen. Haarjärven tilan muutoksessa ei ole näkyvissä selkeää trendiä, minkä takia rehevyyttä kannattaa seurata.